Blogg: Politik är att bygga samhället

Det finns många sätt att definiera politik. För mig har politik alltid varit en symbol för att bygga samhället. Mina föräldrar var samhällsaktiva och det var en av orsakerna till att mitt intresse för politik vaknade redan tidigt. När jag kom till Finland så fick jag bekanta mig med det fantastiska verktyg som finns här för just samhällsbygge. Verktyget var demokrati.

Genom att vara aktiv i föreningar som den bosniska föreningen i Närpes och Närpes Skolmusikkår, där båda mina barn var medlemmar, lärde jag mig hur samhället i Finland fungerar. År 2008 blev jag tillfrågad om jag vill ställa upp i kommunalvalet och så började det hela.

Blogi: Turkulais- ja närpiöläispäättäjä kertovat, kuinka he rakentavat kaikille hyvää Suomea – maahanmuuttajataustalla

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 8. osassa paikallisvaikuttajat Roda Hassan ja Emina Arnautovic kertovat, mikä innosti heidät mukaan politiikkaan ja kuinka Suomeen muuttaneet voivat toimia yhteisten asioiden eteen.

Roda Hassan: Kantaväestöä ja maahanmuuttajia ei pidä asettaa päätöksenteossa vastakkain

Pääsin pakenemaan Suomeen Somalian sisällissotaa monien vaikeiden vaiheiden jälkeen. Suomessa ymmärsin varsin pian, että uudessa maassa olisi aluksi hyvä kuulua johonkin ryhmään; olla osa jotakin. Menetin kokonaan sen elämän, joka olin rakentunut kotimaassani. Täällä jouduin aloittamaan kaiken ihan alusta: kielen, kulttuurin, maan tavat ja uudet ihmissuhteet.

Microsoftin järjestämä työpaja antoi turvapaikanhakijoille tukea työnhakuun

Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan ja Microsoftin yhdessä toteuttamassa työpajassa käytiin läpi, miten Suomessa haetaan töitä.

Mistä lähtisit etsimään töitä, jos olisit hiljattain saapunut maahan jonka kieltä et puhu, josta et tunne ihmisiä ja jonka yhteiskuntarakenne on aivan toisenlainen kuin kotimaassasi?

Tässä tilanteessa on moni turvapaikanhakija – esimerkiksi Suomeen kaksi kuukautta sitten tullut pakistanilainen Imyan.

”Olen tottunut työskentelemään 18 tuntia päivässä. Siksi alan olla todella turhautunut, kun en löydä töitä Suomesta”, hän puuskahtaa.

Voimaa yhdessä viljelystä

Pakolaisapu tarjoaa pakolaisille mahdollisuuksia viljellä kasviksia keittiöpuutarhoissa ja oppia maanviljelystä pakolaisasutusalueilla Ugandassa. Kävimme Nakivalen asutusalueella katsomassa, miten yhteisviljely toimii.

Kasvimaalla käy iltapäiväauringossa kova kuhina, kun seitsemän burundilaista naista kuokkii maata ja nostaa kasvissatoa. Satoon kuuluu muun muassa tomaatteja, maissia ja vihreää dodo-vihannesta.

Olemme Suomen Pakolaisavun kenttätoimiston laidalla, Nakivalen pakolaisasutusalueella Lounais-Ugandassa. Asutusalueen pakolaiset tulevat tontilla sijaitsevalle kasvimaalle oppimaan maanviljelyyn liittyviä taitoja ja kokeilemaan viljelyä käytännössä.

Blogi: Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään, kirjoittaa Teemu Pauha

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 7. osassa tutkija Teemu Pauha testaa mielikuvia uskonnoista. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien uskonnollisuudesta ja mitä voi seurata yksipuolisesta islam-kuvasta?

Maahanmuuttajien uskonnollisuuden tarkasteluun liittyy monia haasteita. Jo pelkkä uskonnollisen jakauman selvittäminen on hankalaa, koska minkäänlaista tarkkaa rekisteriä eri uskontojen kannatuksesta ei ole olemassa. Suomessa on esimerkiksi arvioitu olevan noin 70 000 muslimia, mutta vain murto-osa heistä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vähäinen uskonnollinen järjestäytyminen on tyypillistä myös muille kuin muslimitaustaisille maahanmuuttajille, sillä Tilastokeskuksen mukaan vain alle joka viides Suomen vieraskielisestä väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Blogi: Hyvä kotoutuminen rakentuu paikallisyhteisössä, uskoo kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 6. osassa Pietarsaaren kaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoo, miten kunnat vastasivat poikkeukselliseen pakolaistilanteeseen syksyllä 2015 ja miten kunta kotouttaa.

Toissa vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 henkilöä. Luvut tuntuivat huikeilta, kun hakemuksia on Suomessa yleensä tehty kolme–neljä tuhatta vuodessa.

Kynttiläpaja toi tukea pakolaisille

Kädentaito- ja kuvataidetila Värkkäämön kynttiläpajoissa valettiin kynttilöitä paitsi omaan joulunodotukseen, myös Pakolaisavun työn tukemiseksi.

Samban rytmit kantautuvat viereisestä tilasta, kun Värkkäämössä aloitetaan kynttilöiden valaminen. Sydänlangat on kiinnitetty pahveihin ja pajalaiset istuvat pieniin piireihin steariinilla täytettyjen ämpäreiden ympärille. Langat peittyvät hiljalleen kynttilämassaan, ja omaa vuoroa odottaessa joulukiireet saavat jäädä hetkeksi sivuun.

20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

Blogi: Suomen talous hyötyy, kun maahan muuttaneet pääsevät töihin, kirjoittaa Signe Jauhiainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.

Työpaikkailmoitus: Sovittelija Turun seudulle

Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö ja oman alansa näkyvä asiantuntija. Pakolaisapu tukee pakolaisia ja siirtolaisia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Suomessa Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa. Siirtolaisten ja pakolaisten kotoutumisen tukemiseen keskittyvän Suomen työn lisäksi Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa.