Ugandan kiitetty pakolaispolitiikka – mutta onko kaikki niin kaunista kuin kerrotaan?

Ugandan pakolaispolitiikkaa pidetään yhtenä maailman parhaista. Todellisuudessa sen soveltamisessa käytäntöön on monenlaisia ongelmia, etenkin nyt kun Ugandasta on tullut maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottava maa.

Ugandassa kulunut viikko on ollut varsinainen pakolaisasioiden superviikko. Tiistaina 20.6. juhlittiin perinteisesti maailman pakolaispäivää. Loppuviikko taas on sujunut Solidarity Summintissa YK:n pääsihteerin ja pakolaisjärjestön entisen johtajan, Antonio Guterresin johdolla.

Nyt haussa: Asiantuntija, pakolaisuus ja vaikuttaminen

Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö ja oman alansa näkyvä asiantuntija. Pakolaisapu tukee pakolaisia ja siirtolaisia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Suomessa Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa. Siirtolaisten ja pakolaisten kotoutumisen tukemiseen keskittyvän Suomen työn lisäksi Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa.

Minä ja Pakolaisapu: Nina Patanen

Pakolaisavun kansalais- ja järjestötoiminnan päällikkö Nina Patanen haluaa innostaa sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat mukaan vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen kansalais-ja järjestötoiminnan päällikkö. Työnkuvaani kuuluu hankehallinnointia, kehittämistä ja verkostotyötä. Olemme läpileikkaava yksikkö ja vahvasti mukana organisaation muissa toiminnoissa. Aikaisemmin toimin Pakolaisavun Järjestöhautomon hankejohtajana, mutta organisaatiomuutoksen myötä vapaaehtoistoiminta ja Järjestöhautomo yhdistettiin samaan yksikköön. Kumpikin toiminta vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista toimijuutta.

Bella Nshimirimana on Ugandan vuoden pakolaisnainen 2017

28-vuotias burundilainen opiskelija ja 12-henkisen perheen äiti käyttää vapaa-aikansa toisten pakolaisten auttamiseen.

Ugandan vuoden pakolaisnainen on burundilainen Bella Nshimirimana.  Nhsimirimana on 28-vuotias sosiaalityöntekijä, joka pakeni Burundin poliittisia väkivaltaisuuksia Ugandaan neljä vuotta sitten. Hänen miehensä oli tullut Ugandaan jo aiemmin.

Burundin pakolaiskriisi on jatkunut jo vuosia ilman, että siihen on maailmalla kiinnitetty huomiota. Yli 400 000 ihmisen lasketaan paenneen naapurimaihin. Ugandassa burundilaisia on noin 46 0000.

Refugee Woman of the Year 2017 in Uganda: Burundian community worker and student of public health

28-year old Bella Nshimirimana has dedicated her life to help other refugees through social work, dance and getting a second degree in public health. Nshimirimana lives in Kampala where she is taking care of her family of 14 members.

Bella Nshimirimana speaks excellent English and some Luganda. She has learned two new languages after she had to escape from Burundi four years ago. A social worker by profession, she is now getting a second degree in public health administration with the help of the Windle Trust -foundation. She wanted to get a degree in medicine to help other refugees. She feels, that although refugees do have free access to health care in Uganda, they often face problems such as the language barrier or even discrimination.

Maailman pakolaisten määrä nousi edelleen vuonna 2016 – pakolaisia 65,6 miljoonaa

Opiskelua Adjumanissa

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman oli joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan. Pakolaisten määrä kasvoi noin 300 000:lla vuoteen 2015 verrattuna.

Uusien pakolaisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuonna 2016, ja vuoden aikana kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan, heistä 6,9 miljoonaa oman kotimaansa sisällä. Keskimäärin 20 ihmistä minuutissa – yksi joka kolmas sekunti – joutui jättämään kotinsa. Kaikista pakolaisista 51 prosenttia oli lapsia.

Minä ja Suomen Pakolaisapu: Ala Saeed

Uusi sarja ”Minä ja Suomen Pakolaisapu” -esittelee Suomen Pakolaisavun työtä työntekijöiden kautta. Vertaisohjaaja Ala Saeed näkee arjessaan, miten vertaisryhmätoiminta voimaannuttaa maahanmuuttajia ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

1. Mitä työhösi kuuluu?­­­­­

Olen vastaava vertaisohjaaja Pak­olaisavun yhteisötyön yksikössä. Kehitämme yhdessä vertaistukitiimimme kanssa maahanmuuttajien vertaisryhmätyötä, koulutamme vertaisohjaajia ja mietimme, kuinka voisimme parhaiten tukea heitä tehtävässään. Lisäksi ohjaan itse kahta vertaisryhmää pääkaupunkiseudulla.

Oppia elämää varten

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Pakolaisapu aloitti ihmisoikeusperustaisen aikuiskoulutuksen Ugandan pakolaisten keskuudessa. Ihmisoikeusperustaisuudella tarkoitetaan sitä, että koulutus nähdään ihmisoikeutena ja sen tulee vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin.

Pakolaisapu on esimerkiksi luonut pakolaisille omat oppimateriaalit kielten opiskeluun. Ne on laadittu yhteistyössä pakolaisten kanssa, vastaamaan heidän tarpeitaan sekä pakolaisina Ugandassa että ajatellen mahdollista uudelleensijoitusta tai kotiinpaluuta.

Autonkorjaajanaiset ja lukutaidon voimaannuttamat – Suomen Pakolaisavun työ Sierra Leonessa 2003–2017

Suomen Pakolaisapu teki aikuislukutaito- ja ammattikoulutusta Sierra Leonessa 14 vuotta. Työn tuloksena entistä useammalla sierraleonelaisella on mahdollisuus toiveikkaaseen ja itsenäiseen arkeen. On aika koota yhteen vuosien onnistumiset.

Länsiafrikkalainen Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista. Naapurimaa Liberian sisällissota heijastui myös Sierra Leoneen 1980-luvulta lähtien, ja maahan tuli konfliktin seurauksena yli 40 000 pakolaista Liberiasta. Vuosina 1991–2002 käydyssä Sierra Leonen sisällissodassa on puolestaan arvioitu menehtyneen 50 000–100 000 ihmistä, ja yli puolet maan väestöstä joutui pakenemaan kodeistaan naapurimaihin tai oman maan turvallisemmille alueille.

Naapuruussovittelun käsikirja auttaa asumisen konfliktien ratkomisessa

Naapuruussovittelun keskus on julkaissut Naapuruussovittelun käsikirjan asumisen konfliktien ratkomiseksi. Kirja on suunnattu asumisen parissa työskenteleville henkilöille, jotka törmäävät työssään asumisen ja naapuruuden häiriöihin, ongelmiin ja erimielisyyksiin.

”Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, kuinka erimielisyydet eskaloituvat vastakkainasetteluiksi, jännitteiksi ja konflikteiksi, mitä tyypillistä tapahtuu monikulttuurisiksi koetuissa konflikteissa sekä se, kuinka asumisen ja naapuruuden häiriöitä ja ihmisten välisiä ongelmia kannattaa käsitellä. Kirja tuotettiin, sillä isännöitsijät ja asumisneuvojat tarvitsevat työssään yhä vaativampia ihmissuhde- ja sovittelutaitoja”, kertoo Naapuruussovittelun kirjan kirjoittaja, Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Miriam Attias.