Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

Vuosi sitten tapahtui jotain historiallista, kun YK:n yleiskokous kutsui kansainvälisen yhteisön koolle ensimmäiseen pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevään huippukokoukseen. Huippukokouksen tavoitteena oli laatia aiempaa inhimillisempi ja yhtenäisempi strategia maahanmuuton hallitsemiseksi. Kokouksen tuloksena syntyi New Yorkin julkilausuma.

New Yorkin julkilausuman sisältämiä keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksien turvaaminen, pakolaislasten koulutuksen takaaminen, suuria pakolaismääriä vastaanottavien maiden tukeminen sekä muukalaisvihan ja rasismin torjuminen. Näiden lisäksi päätettiin, että laaditaan kaksi kansainvälistä sopimusta (engl: Global Compact) siirtolaisuuden ja pakolaisuuden yhteisistä periaatteista. Tämä tarkoittaisi, että maahanmuuton ja pakolaistilanteen hallinnasta olisi ensimmäistä kertaa yhteinen kansainvälinen näkemys.

Työpaikkailmoitus: Kouluttaja

Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö ja oman alansa näkyvä asiantuntija. Pakolaisapu tukee pakolaisia ja siirtolaisia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Suomessa Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa. Siirtolaisten ja pakolaisten kotoutumisen tukemiseen keskittyvän Suomen työn lisäksi Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa.

Minä ja Pakolaisapu: Salome Awidi

Ugandassa Pakolaisavun projektivastaavana työskentelevä Salome Awidi haluaisi nähdä, että pakolaisten apuriippuvaisuus vähenee, sillä vain siten voidaan vähentää köyhyyttä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen Kyakan pakolaisasustusalueen projektivastaava. Kyaka on yksi Ugandan monista pakolaisasustusalueista ja sijaitsee läntisessä Ugandassa, lähellä Kongon rajaa. Olen työskennellyt Pakolaisavun palveluksessa vuodesta 2008. Aikoinaan päätoimistomme oli Hoimassa, Kyangwalin pakolaisasutusalueen lähellä. Työskentelin silloin siellä projektityöntekijänä.

Mangopuun alla nuorten mielessä ovat vuohet, säästöt ja parempi ruoka

Automekaanikko Pascal Ntibashobokalle ei ole oman alan töitä Ugandan pakolaisasutusalueella. Sen sijaan hän vetää burundilaisnuorille toimeentuloryhmää, jossa nämä oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä hankkimaan tuloja maataloudesta.

Mangopuun alla istuu joukko nuoria miehiä. Yksi paimentaa vuohilaumaa ja osallistuu välillä kokoukseen. Pikkuhiljaa puun alle saapuu myös tyttöjä ja muita kyläläisiä ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

Ryhmää vetää Pascal Ntibashoboka, parikymppinen burundilainen, joka pöräyttää paikalle moottoripyörällä muodikkaasti pukeutuneena.

Pakolaisapu etsii globaalikasvattajia osaksi kasvavaa vapaaehtoisjoukkoaan

Kiinnostaako sinua pakolaisten oikeuksien edistäminen ja vaikuttava vapaaehtoistyö koulumaailmassa? Haluatko oppia lisää globaalikasvatuksesta ja saada kokemusta ryhmien ohjaamisesta? Hae Pakolaisavun globaalikasvattajaksi!

Suomen Pakolaisavussa tehdään työtä uusia alkuja varten. Globaalikasvattajat ovat tärkeä osa laajaa vaikuttajaverkostoamme: he edistävät pakolaisten oikeuksia ja toimivat innostavina muutoksentekijöinä koulumaailmassa. Globaalikasvattajana vierailet yläkouluissa ja lukioissa, joissa pidät pakolaisuuteen liittyviä toiminnallisia oppitunteja. Koulutamme kaikki vapaaehtoiset tehtävään, joten aiempaa kokemusta et tarvitse.

Minä ja Pakolaisapu: Jens Gellin

Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijan Jens Gellinin mukaan etukäteen ei voi tietää, mikä sovittelutapaus on helppo ja mikä vaikea.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen yhteydessä ihmisiin, joilla on erilaisia ristiriitoja naapureidensa kanssa. Minulla yhteistapaamisia ja erillistapaamisia kiistan osapuolten kanssa. Yhteistapaamisissa voi olla läsnä esimerkiksi kaksi perhettä tai jopa 25 henkilöä ikähaitarilla 4-85 vuotta. Naapureiden ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi meluun, alkoholin ja huumeiden käyttöön, rasismiin, syrjintään tai vahingontekoihin. Olemme riitojen sovittelijoita, mutta monet asiakkaat ovat tehneet matkan varrella myös lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia ja jotkut myös eläinsuojeluilmoituksia, jolloin yhteistoiminta muiden tahojen kanssa on merkityksellistä.

Suomen Pakolaisapu etsii Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saajaa – hae mukaan tai ehdota palkittavaa

Uusien alkujen tukemiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumista edistääkseen Suomen Pakolaisapu jakaa 1. marraskuuta Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen esimerkillisesti kotoutumista edistäneelle teolle. Kyseessä voi olla esimerkiksi tuote, teknologia, palvelu tai toimintamalli, jolla edistetään pakolaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä mahdollistetaan aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa.

Suomen Pakolaisapu aloittaa tänä syksynä Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen jakamisen perinteen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Tunnuksella kannustetaan kotouttamistyötä tekeviä tahoja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Suomen Pakolaisapu pettynyt pakolaiskiintiöön

Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö säilytettäisiin 750 kiintiöpakolaisessa. Suomen Pakolaisapu on pettynyt hallituksen esitykseen.

Suomen Pakolaisapu oli elokuussa mukana luovuttamassa sisäministeri Paula Risikolle järjestöjen yhteisvetoomuksen pakolaiskiintiön korottamisesta. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 40 järjestöä ja 11 581 kansalaista. Myös sisäministeriö on esittänyt kiintiön korottamista. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen toivoo, ettei hallitus ole antanut Turun traagisten tapahtumien vaikuttaa kiintiöpäätökseen.

Minä ja Pakolaisapu: Moe Zaw Aung

Myanmarissa Pakolaisavun projektikoordinaattorina työskentelevä Moe Zaw Aung haluaa kiittää lahjoittajia tuesta ja muistuttaa, että Pakolaisavun työ vaikuttaa positiivisesti niin yksittäisten ihmisten elämään kuin yhteiskuntaankin.

1. Kuinka kauan olet työskennellyt pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten kanssa?

Olen tehnyt töitä Suomen Pakolaisavulle siitä asti, kun järjestö aloitti toimintansa Myanmarissa elokuussa 2015. Ennen kuin Pakolaisapu pystyi aloittamaan Myanmarissa, Kayahin osavaltio, jossa työmme tapahtuu, arvioitiin. Toimin tuolloin konsulttina arvioinnissa erityisasiantuntija Massimo Lanciottin rinnalla. Arviointi liittyi nuoriso- ja ammattikoulutukseen.

Suomen Pakolaisapu on huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta

Suomen Pakolaisapu on seurannut tiiviisti Turun tapahtumista viime päivinä käytyä keskustelua. Viikko sitten tehty isku oli tuomittava tragedia ja hirvittävä teko. Turun tapahtumat herättävät ymmärrettävästi vahvoja tunteita. Pakolaisapu on kuitenkin huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta ja maahanmuuttajataustaisiin kohdistuneesta uhkailusta ja väkivallasta.

”Terrorismin päätavoitteena on lietsoa pelkoa ja vastakkainasettelua. Pidämme tärkeänä, että tämän ei anneta tapahtua Suomessa Turun tapahtumien seurauksena. Kaikilla on maassamme sama oikeus turvallisuuteen”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.