Panostus pakolaisnaisten koulutukseen luo mahdollisuuksia myös seuraavalle sukupolvelle 

Kun Suomen Pakolaisapu kehittää ulkomailla pakolaisille ja paluumuuttajille tarjoamiaan koulutuksia, mielessä ovat etenkin naiset ja nuoret. Naisten koulutus voi edistää lasten koulunkäyntiä, mutta ennen kaikkea se tukee aikuisten kykyä hankkia toimeentulo ja vaikuttaa omaan elämäänsä myös pakolaistilanteessa.

20-vuotias Azero Sande seuraa Pakolaisavun lukutaito-opetusta 1-vuotiaan lapsensa kanssa.

Hyppää hetkeksi pakolaisnaisen kenkiin.

Kun lähdön hetki tulee, ehtii äiti usein ottaa mukaan vain kaikkein tärkeimmät. Välttämätöntä tavaraa kassiin, lapset mukaan matkaan ja äkkiä kohti turvallisempia seutuja, jotka voivat sijaita maan toisella puolella tai rajan takana.

Pakolaisleirillä pahin pelko laantuu ajan myötä, mutta perheen elättäjänä nainen voi olla tyhjän päällä. Kotiseudulle jäi paitsi asunto ja pienen elannon tuonut maatilkku, myös ympäristö, jossa osasi toimia. Saapuja ei osaa uuden alueen kieltä – hän ei ehkä ole koskaan käynyt koulua ja oppinut kirjoittamaan edes äidinkielellään. Perheen isään ei ole kenties saanut yhteyttä sitten konfliktin puhkeamisen.

Jotenkin itselle ja lapsille pitäisi silti rakentaa uusi alku.

Naisten koulutukseen panostaminen on yksi Suomen Pakolaisavun ulkomaan työn läpileikkaavia teemoja.

Järjestön työssä Länsi-Afrikassa, Ugandassa ja Myanmarissa näkyy, kuinka naiset ovat pakolaisina usein lähtökohtaisesti miehiä heikommassa tilanteessa.

Perinteinen roolijako kotona on esimerkiksi voinut johtaa siihen, ettei nainen ole saanut kokemusta taloudellisen toimeentulon hankkimisesta, tai yhteisöstä ei ole löytynyt riittävästi tukea tai varoja panostaa tyttöjen koulunkäyntiin.

Konfliktien ja köyhyyden runtelemilla alueilla lukutaidottomuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Esimerkiksi yli miljoona pakolaista viime aikoina vastaanottaneessa Ugandassa tämä näkyy siten, että naapurimaista Etelä-Sudanissa vain harva ja Kongossa noin puolet naisista osaa lukea.

Pakolaisavun pyrkimyksenä on tavoittaa koulutuksillaan pitkittyneissä pakolaistilanteissa ja konfliktin jälkeisillä alueilla erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Naisten ohella aikuisopetuksen piiriin aktivoidaan esimerkiksi ikääntyneitä ja vammaisia.

Naisten osallistumista on esimerkiksi Afrikan toimintamaissa edistetty sillä, että he pääsevät ehdottamaan itselleen sopivia koulutusaikoja ja elämäntilanteensa kannalta olennaisia opetusaiheita. Käytännöllisissä luku- ja kielitaito-opetuksissa sekä keskusteluryhmissä on käsitelty muun muassa perhesuunnittelua, naisten oikeuksia, taloudenpitoa ja työnhakua.

Naisia on myös kannustettu kouluttautumaan järjestön tukemien opetusryhmien vetäjiksi. Kun oppimateriaalia kehitetään, esiin pyritään myös nostamaan tilanteita, joihin naiset voivat samaistua ja joissa he ovat toimijoina.

Vuonna 2016 Pakolaisavun ulkomaan työn hyödynsaajista, kuten lukutaito-, ammatti- sekä pienyrittäjyyskoulutusten osallistujista, yli puolet oli naisia.

Miehille ei kuitenkaan ole asetettu opetusryhmiin porttikieltoa – päinvastoin. Kun kummankin sukupuolen edustajat pääsevät oppimaan rinnakkain, se edistää myös naisten tasa-arvoista asemaa yhteisössä.

Jos esimerkiksi äiti tai tytär on tottunut toimimaan enemmän taka-alalla, ei vetäjän roolissa, opetustilanteissa hän voi tuoda esiin omia näkemyksiään ja nousta puhumaan vieraidenkin miesten edessä. Kaikki osallistavissa keskusteluissa voidaan pureutua juurisyihin, jotka vaikuttavat esimerkiksi perheväkivallan, kotitöiden epätasaisen jakautumisen ja naisten heikomman toimeentulon taustalla.

Jos rajoittavia roolikäsityksiä saadaan ravisteltua, myös naisten on helpompi nousta siihen vastuunkantajan rooliin, johon moni pakolaisena joutuu pakon sanelemana.

Aikuisille oppijoille luku- ja laskutaidon merkitys konkretisoituu vieraassa ympäristössä hyvin nopeasti. Kun pakolainen saa uusia kykyjä toimia ja arki helpottuu, vahvistuu usein myös käsitys siitä, että mahdollisimman monella pitäisi olla mahdollisuus oppia ainakin perustason taidot.

Kyse ei kuitenkaan ole vain naisten pääsystä koulutukseen, vaan yleisemmin tyttöjen ja kaikkien lasten koulunkäynnistä.

Pakolaisavun työssä on havaittu, että lukemaan ja kirjoittamaan oppineet vanhemmat pyrkivät sinnikkäämmin pitämään lapsensa koulussa. Saman on todennut esimerkiksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

Kun vanhempi itse näkee opitun merkityksen, hän todennäköisemmin haluaa varustaa myös jälkipolvensa samoilla taidoilla. Vanhempien kohentuneet toimeentulomahdollisuudet myös luovat mahdollisuuksia pitää lapset koulussa. Lisäksi, kun aikuiset ovat oppineet lukemaan, heidän on myös helpompi seurata ja tukea lastensa etenemistä opintiellä.

Usko itseen ja omaan kykyyn pärjätä. Naisten nousu luottamustehtäviin esimerkiksi pohjoisugandalaisen Adjumanin alueen pakolaisneuvostossa. Uudet osallistujat Afrikan toimintamaiden laina- ja säästöryhmissä, ja tyttöjen innostuminen mukaan tietokonekurssille Myanmarissa. Monen parantunut kyky harjoittaa pientä kaupankäyntiä.

Tällaiset yksittäiset kokemukset Pakolaisavun ulkomaan työstä peilaavat sitä, että paikan päällä tarjottu koulutus voi kohentaa monin tavoin pakolaisnaisten mahdollisuuksia pärjätä. Lukutaito tai esimerkiksi ammatillinen koulutus avaa uusia väyliä hankkia toimeentuloa. Samalla kasvanut ymmärrys ympäristöstä ja omista oikeuksia voi innostaa vaikuttamaan, paitsi kotona, myös sen ulkopuolella.

Jo koulutuksen antama välähdys paremmasta huomisesta voi joissain tapauksissa vahvistaa uskoa itseen ja kannustaa nousemaan aina uuteen päivään. Toivon merkitys korostuu etenkin silloin, jos henkilöllä on taustallaan suuria menetyksiä ja traumaattisia kokemuksia.

Nuori tai nainen, joka kykenee omatoimisesti hankkimaan elantonsa tai merkittävästi vaikuttaa perheensä toimeentuloon, on myös yhteisössään ”joku” – aivan kuten Suomessa.

Pakolaisavun tavoitteena on, että jatkossakin järjestön ulkomaan työn hyödynsaajista vähintään puolet on naisia.

 

Juttua varten on haastateltu Suomen Pakolaisavun ulkomaan ohjelmajohtaja Leena Kumpulaista sekä asiantuntija Outi Perähuhtaa. Tiedot ovat peräisin Pakolaisavun raporteista.