Laki, kierrätys ja lapsen oikeudet – Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla pohditaan, miksi Suomi on Suomi

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla maahan muuttaneet aikuiset pääsevät keskustelemaan siitä, mikä on Suomi ja miten se eroaa omasta kotimaasta. Pakolaisavun Forssassa järjestämän kurssin palaute osoittaa, että sille on tarvetta.

Pakolaisavun kouluttaja Khalidd Iddriss (vas.) keskustelemassa kurssilaisten kanssa.

Kenestä saa ottaa valokuvia. Miten roskat lajitellaan. Kuinka julkiset palvelut rahoitetaan. Mitä pitää tehdä, jos humalainen tulee häiritsemään julkisella paikalla.

Muun muassa nämä asiat Syyriasta ja Irakista turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina Forssaan ja lähiseudun kuntiin saapuneet henkilöt kertovat kuluvan syksyn aikana oppineensa Forssassa järjestetyllä Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla.

Kyseessä on ensimmäinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi, jonka idea perustuu valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaan kurssikonseptiin ja oppimateriaaliin ja joka keskittyy yhteiskunnallisen tiedon antamiseen osallistujien omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus sisältää jo nyt opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Se on kuitenkin täysin suomenkielistä, eikä vasta Suomeen tulleiden kielitaito riitä yhteiskunnallisen tiedon omaksumiseen.

”Kurssi on auttanut ymmärtämään, miten Suomessa pitää käyttäytyä. Lain merkitys on täällä erilainen kuin monessa muussa maassa, ja sitä on noudatettava”, sanoo irakilainen Taif Alazzawi.

Myös ymmärrys suomalaisten luonteesta on kirkastunut kurssin myötä. Nyt mies tietää, että kyläilyistä täytyy sopia etukäteen, ja toisin kuin Irakissa, liikunta on Suomessa osa monien arkea. ”Suomalaiset rakastavat omaa maataan, työntekoa ja liikunta”, hän toteaa.

Liikunnan hyödyistä puhutaan myös tänään marraskuun lopun tiistaina, kun yhteensä 70 tunnin laajuisen kurssin kahdeksas kerta on alkamassa Forssan ammattiopistossa. Päivän teemana on terveys ja sairaus.

Ensin kuitenkin kerrataan edellisen kurssipäivän aihetta. Kurssia vetävä Pakolaisavun kouluttaja Khalid Iddriss kysyy, mitä ajatuksia silloin läpikäydystä teemasta on jäänyt mieleen.

Khalidd Iddriss on itsekin tullut Suomeen pakolaisena.

”Verojen maksaminen on tärkeää, sillä niillä rahoitetaan kouluja, infrastruktuuria ja sosiaalipalveluita”, osallistuja miettivät.

Aihe on selvästi ollut tarpeellinen: syyrialainen Perwin ei aiemmin tiennyt, miksi veroja kerätään.

Perwin saapui perheensä kanssa Suomeen kiintiöpakolaisena Turkista kaksi kuukautta sitten ja aloitti yhteiskuntaorientaatio-kurssin pian sen jälkeen.

”Olemme olleet hyvin tyytyväisiä. Ennen Suomeen tuloa saimme maasta jonkin verran tietoa. Täällä sitä on kuitenkin tullut paljon enemmän, ja kaikesta, mitä opimme, on varmasti hyötyä tulevaisuudessa”, nainen uskoo.

Forssassa järjestettävällä kurssilla osallistujina on niin korkeakoulutettuja kuin lukutaidottomia. Suomen kielen taitonsa osalta kurssilaiset ovat melko samalla viivalla: heistä kukaan ei puhu sujuvaa tai edes keskitason suomea joten, yhteiskunnallisten asioiden opettaminen ja niistä keskusteleminen suomen kielellä ei edes olisi realistista.

Perusasteen opinnot suorittanut Perwin kiittelee, että Khalid on kertonut asioista selkeästi eikä kurssin aiheiden ymmärtäminen tuota ongelmia.

”Vanhempani eivät ole käyneet kouluja, joten heidän on välillä vaikea seurata, mistä kurssilla puhutaan. Isäni haluaakin, että kun pääsemme kotiin, selitän asiat vielä uudestaan hänelle, äidille ja sisaruksille”, Perwin kertoo.

Siitä, että osa kurssilaisista on pitkälle kouluttuneita, on kurssia vetävän Khalidin kannalta hyötyä. Kun päivän aihe etenee suun terveyteen, Khalid antaa puheenvuoron kurssille osallistuvalle hammaslääkärille. Tämä kertoo muille hammaskivestä, ikenien vetäytymisestä ja muista ongelmista, joita hampaiden hoitamatta jättäminen aiheuttaa.

”Hän tuntee aihetta paljon paremmin kuin minä. Joidenkin teemojen kohdalla on näin, ja silloin on parempi antaa kurssilaisen opettaa”, Khalid sanoo.

Hän on itse tyytyväinen etenkin yhteen luokkahuoneessa näkemäänsä asiaan.

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla naiset ja miehet istuvat samassa luokkahuoneessa.

”Kun kurssi alkoi, kaikki naiset istuivat takarivissä. Kuten näet, nyt he ovat siirtyneet luokassa edemmäksi ja uskaltavat myös osallistua keskusteluihin”, Khalid iloitsee.

Ylipäätään kurssin idea ei ole opettajan yksipuolinen luennointi, vaan keskustelun synnyttäminen. Ihmiset pystyvät paremmin sisäistämään asioita, kun heillä on mahdollisuus pohtia niitä aiempien tietojensa ja näkemystensä valossa, Khalid selittää.

Myös kurssilaisten mielestä luokkahuoneessa käyty keskustelu on tarpeellista.

”Meidän kotimaissamme on hyvin erilainen järjestelmä kuin Suomessa, mitä tulee esimerkiksi lasten oikeuksiin sekä luonnon ja eläinten suojeluun. Vaikka olisimme aiheista eri mieltä, keskustelemalla voimme oppia ymmärtämään toisiamme”, sanoo Al-zeyadi Hashimshareef.

Irakissa toimittajana työskennellyt mies tuli Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015. Hän toivoo, että olisi saanut vastaavan yhteiskuntatiedon kurssin jo heti maahantulonsa jälkeen.

”Se olisi auttanut välttämään monet vaikeudet, joita minulla on ollut niiden kahden vuoden aikana, jotka olen ollut täällä. Tällä kurssilla meille on kerrottu erityisesti aiheista, jotka ovat aiemmin olleet meiltä piilossa.”

Hasmishareef kertoo, että on ammattinsa puolesta matkustanut ja nähnyt maailmaa.

”Tämän kurssin ansiosta tiedän kuitenkin Suomesta nyt enemmän kuin niistä maista, joissa olen käynyt: sen miten maa syntyi, millaisia sotia on käyty ja kuinka niiden jälkeen Suomi jälleenrakennettiin köyhästä maasta teollisuusvaltioksi. Kun tuttavani kysyvät jotain Suomesta, osaan vihdoin vastata.”

Mikä on yhteiskuntaorientaatio-kurssi?

  • Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.
  • Osallistujien omalla äidinkielellä annettavan kurssin opetussisältö pohjautuu Pakolaisavun ja Helsingin aikuisopiston tuottamaan, valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaan Yhteiskuntaorientaation oppikirjaan.
  • Pakolaisavun mielestä omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja määrittää sille valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö ja vähimmäislaajuus. Yhteiskuntaorientaatio pitäisi tarjota kaikille pakolaistaustaisille ja heihin rinnastettaville maahanmuuttajille, myös niille, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita.
  • Yhteiskuntaorientaatio-kurssi on kehitetty osana EU:n rahoittamaa Kotikunta-hanketta (2016–2018).

Teksti ja kuvat: Ruut Tolonen