Suomen Pakolaisapu pettynyt pakolaiskiintiöön

Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö säilytettäisiin 750 kiintiöpakolaisessa. Suomen Pakolaisapu on pettynyt hallituksen esitykseen.

Suomen Pakolaisapu oli elokuussa mukana luovuttamassa sisäministeri Paula Risikolle järjestöjen yhteisvetoomuksen pakolaiskiintiön korottamisesta. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 40 järjestöä ja 11 581 kansalaista. Myös sisäministeriö on esittänyt kiintiön korottamista. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen toivoo, ettei hallitus ole antanut Turun traagisten tapahtumien vaikuttaa kiintiöpäätökseen.

”Olisimme tietysti toivoneet erilaista päätöstä. Pakolaisten uudelleensijoittaminen on yksi parhaista keinoista auttaa heikommassa asemassa olevia. 84 prosenttia maailman pakolaisista elää kehitysmaissa, ja esimerkiksi Suomea pienemmässä Ugandassa oleskelee 1,3 miljoonaa pakolaista. Vauraalla Suomella olisi varaa tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi ja nostaa pakolaiskiintiötään”, Lehtinen sanoo.

Hän muistuttaa, että kiintiöpakolaiset saavat pakolaisstatuksen YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä jo ennen tuloaan Suomeen tai muuhun kolmanteen maahan.

”Nämä ihmiset ovat usein vainon, väkivallan ja Turun tapahtuneen kaltaisten tuomittavien tekojen uhreja, eivät tekijöitä. Pienen tekijäryhmän hirvittävä teko ei saa heikentää suuremman ryhmän mahdollisuutta päästä turvaan. Vaikeina aikoina tarvitaan arvojohtajuutta ja toivomme, että päättäjät eivät sorru keräämään poliittisia pisteitä hyvin haavoittuvan ryhmän kustannuksella”, Lehtinen sanoo.

Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumania ihmetyttää hallituksen päätös, joka poikkeaa monen muun maan päätöksestä.

”Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Myös Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een. Sisäministerin ehdottama korotus olisi ollut tässä suhteessa hyvin pieni”, sanoo Schauman.