Pakolaisapu laajentaa toimintaansa Ugandassa – lukutaitoa ja englantia eteläsudanista saapuville pakolaisille

Eteläsudanilaisia Pakolaisia Lamwossa.

Suomen Pakolaisapu laajentaa toimintojaan Ugandassa. SPA ja Ugandan pääministerin toimisto OPM ovat sopineet, että Pakolaisapu pyrkii aloittamaan maahan saapuvien eteläsudanilaisten aikuisten lukutaito- ja englanninopetuksen mahdollisimman pian Lamwon kunnassa lähellä Etelä-Sudanin rajaa.

”Etsimme Lamwoon tällä hetkellä kolmea työntekijää sekä tonttia, jolle voimme rakentaa toimistomme. Alamme myös ihan näinä päivinä tiedottamaan pakolaisille kursseista, jotka alkavat syyskuussa”, Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sanoo.

Saarela-Kaonga on juuri palannut Lamwosta, missä hän kävi tapaamassa paikallisia maanomistajia ja poliitikoita ja keskustelemassa Pakolaisavun tontista ja toimintasuunnitelmasta.

”Ryhdymme rakentamaan heti kun saamme tontin. Lamwossa ei ole vielä juuri mitään rakenteita valmiina. Pakolaiset asuvat UNHCR:n pressuilla päällystetyissä teltoissa ja järjestöt toimivat pressuista ja väliaikaisista seinistä kootuissa ”toimistoissa”, Saarela-Kaonga sanoo.

Suurin osa Pohjois-Ugandaan Etelä Sudanista tulleista pakolaisista on naisia ja lapsia. Heistä valtaosa on lukutaidottomia. Pakolaisapu palkkaa Lamwoon aluksi kaksi projektityöntekijää ja autonkuljettajan, jotka asuvat rakennustöiden aikana parikymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa kyläkeskuksessa. Syys-lokakuun aikana on tarkoitus perustaa noin 40 lukutaitoryhmää, joihin voi osallistua 30 henkeä kerrallaan. Yhden lukukauden aikana luku- ja kirjoitustaitoa pääsee oppimaan noin 1200 pakolaista.

Tarve koulutukselle valtava

Lamwoon tulleet pakolaiset ovat kotoisin toiselta puolen rajaa ja puhuvat samaa acholin kieltä, jota puhutaan myös Pohjois-Ugandassa. Tarve oman kielen luku- ja kirjoitustaidon opetukselle on pakolaisten keskuudessa valtava. Saarela-Kaonga sanookin, että Pakolaisvun Ugandan maaohjelma on tarkoitus kaksinkertaistaa nykyisestä, jos sille saadaan rahoitus.

”Tarvetta on erityisesti pohjoisessa. On myös mahdollista, että joillakin toisilla asutusalueilla toimintoja ajetaan lähivuosina alas”, Saarela-Kaonga sanoo.

Lamwon Palabek-Ogilin kylä, jonne Pakolaisapu sijoittaa toimistonsa, on yksi uusimmista Pohjois-Ugandaan avatuista pakolaisten vastaanotto- ja asutusalueista. Alue on harvaan asuttua syrjäseutua, jossa omaa väestöä on vain noin 11 000. Pakolaisia alueelle on saapunut jo noin 30 000. Lamwon kunnan alueelle on tarkoitus sijoittaa korkeintaan 150 000 Etelä-Sudanin pakolaista.

Etelä-Sudanista on vuoden 2013 jälkeen saapunut Ugandan puolelle jo lähes miljoona pakolaista, joita on sijoitettu pakolaisasutusalueiksi kutsuttuihin kyliin viiden pohjoisen kunnan alueelle. Tällä hetkellä Lamwoon saapuu päivittäin noin 140 sisällissotaa ja ruokapulaa pakenevaa eteläsudanilaista pakolaista.

Uganda tarvitsee kansainvälistä tukea

Pakolaisavulla on aiempaa toimintaa läheisessä Adjumanin kunnassa sekä Kyakan, Kyangwalin ja Nakivalen pakolaisasutusalueilla ja kaupunkipakolaisten keskuudessa Kampalassa. Vuosittain lähes 10 000 aikuista pakolaista eri puolilla Ugandaa saa mahdollisuuden osallistua lähinnä lukutaidon tai englannin kielen kursseille. Englanti on Ugandan virallinen kieli.

Etelä-Sudanista tulleiden pakolaisten uskotaan asuvan Ugandassa 5–10 vuotta riippuen siitä, milloin maahan saadaan rauha. Uganda ei kuitenkaan yksin selviä pakolaisten aiheuttamista kuluista. UNHCR ja Uganda ovatkin pyytäneet kansainvälistä yhteisöä osallistumaan pakolaisten tarpeisiin liittyviin kuluihin. Suomi on antanut tälle vuodelle apua 2,2 miljoonaa euroa lähinnä humanitaariseen työhön.

Pakolaisavun lukutaitokurssit ovat osa niin sanotun toisen vaiheen kotoutumista, jolloin pakolaisten taitoja pyritään vahvistamaan niin, että heidän integroitumisensa Ugandaan, kotiinpaluunsa tai sopeutumisensa uudelleensijoitukseen johonkin kolmanteen maahan sujuisi mahdollisimmaan hyvin.

Teksti: Kristiina Markkanen