Tanssien ja keilaten kohti kotoutumista

Pakolaisavun retkiryhmät tuovat vaihtelua vastaanottokeskusten asukkaiden arkeen ja piristystä pääkaupunkiseutulaisten kesään. Samalla ne edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Muutaman sadan metrin päässä Erottajan trendikkäisiin kuppiloihin ahtautuneista turisteista sijaitsee Punavuoren vastaanottokeskus. Ulkona aikuiset juttelevat auringossa ja lapset pelaavat rikkinäisellä pallolla. Pihan keskellä pieni tyttö juoksee ympyrää ja leikkii lentokonetta.

On lauantai-iltapäivä ja Pakolaisavun pari kertaa kuukaudessa järjestettävän kesäretken aika. Viimeksi suunnattiin Korkeasaareen, tänään mennään keilaamaan.

”Tapahtumat ja retket auttavat pääsemään pois stressistä, jota odotus turvapaikkapäätöksestä aiheuttaa. Voi miettiä muita asioita tai olla miettimättä ja keskittyä hauskanpitoon”, keilaretken vastuuvapaaehtoinen Minna kertoo.

”Vihdoin! Mä oon oottanu tätä jo eilisestä asti”, huutaa teini-ikäinen keskuksen aulasta.

Pakolaisavun kaksi muuta vapaaehtoista, Sinikka ja Mai, keräävät ryhmää kasaan, kun ovi avautuu ja sisään tulee juuri kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut asukas.

”Sitä suuremmalla syyllä sinun pitää lähteä keilaamaan. Se veisi ajatukset pois hetkeksi”, Sinikka suostuttelee, mutta hän ei tällä kertaa halua lähteä mukaan.

Punavuoren vastaanottokeskuksessa asuu sekä lapsiperheitä, aikuisia että ilman huoltajaa saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Monet keskuksen nuorimmista ovat ryhmittyneet sosiaaliohjaaja Marian ympärille.

”On hienoa, että Pakolaisapu järjestää aktiviteetteja myös kesän yli. Erityisesti vanhemmat ovat kiitollisia, kun lapset pääsevät purkamaan energiaansa ja nukkuvat yöllä paremmin”, Maria sanoo.

Uuteen maahan sopeutuminen on vahvasti kytköksissä vapaa-aikaan ja sen muotoutumiseen uudella asuinpaikkakunnalla, vaikka sen merkityksestä kotoutumisessa puhutaan yllättävän vähän.

”Esimerkiksi se, kuinka paljon vanhemmat jaksavat itse järjestää toimintaa lapsilleen, riippuu perhekohtaisista taloudellisista ja sosiaalisista voimavaroista, mutta myös siirtolaisuustausta vaikuttaa siihen, kuinka paljon jaksaa ja pystyy tekemään asioita” jatkaa Maria.

Euroopan Komission tutkimusraportissa Migrants’ Leisure and Integration nostetaan esille, miten henkinen väsymys pitkän ja rasittavan matkan jälkeen sekä oma kokemus kielen puutteellisuudesta voivat nostaa kynnystä hakeutua yhteisiin harrastuksiin tai vapaa-ajan viettoon valtaväestön kanssa. Kyse ei ole aina halusta, vaan myös epäsäännölliset työajat, työllistyminen matalapalkkaisille aloille ja sosiaalisten verkostojen sirpaloituminen siirtolaisuuden myötä vaikuttavat mahdollisuuksiin harrastaa aktiivisesti. Jos maahan muuttanut asuu ensimmäiset Suomessa vietetyt kuukaudet tai jopa vuodet vastaanottokeskuksessa, voi uuden alun rakentaminen olla erityisen haastavaa, koska turvapaikanhakija on eristyksessä suomalaisista.

Ennen lähtöä kahdeksanvuotias Leila pyytää isäänsä mukaan keilaamaan, mutta isä osoittaa päätään kertoakseen, ettei voi hyvin. Katseesta välittyy helpotus, kun tytär voi hänestä huolimatta tehdä jotain hauskaa. Leila paljastaa keilanneensa jo kerran aikaisemmin ja näyttää, missä asennossa jalkojen tulisi olla parhaiden vauhdin saamiseksi.

”Pidän myös luistelusta. Sitä voi tehdä ilmaiseksi juna-aseman vieressä, siksi siellä on hyvä käydä”, Leila kertoo.

”Jalla!”, huutaa sama innostunut teini porttikongista. On aika lähteä.

Tanssia ja kohtaamisia Tokoinrannassa

Kesän aikana Helsingin vastaanottokeskuksista on lähdetty esimerkiksi Seurasaareen, Kaivopuistoon, Suomenlinnaan ja Mustikkamaalle. Pakolaisavun retkiryhmät järjestävät myös urheilutapahtumia tai pistävät bileet pystyyn Tokoinrannassa ihan tavallisena maanantai-iltana.

Vastaanottokeskus tanssii ja soi – tapahtumakonsepti on osa Red Nose Companyn Culture Curtain -hanketta. Heinäkuun lopulla tapahtuma järjestettiin yhdessä Suomen Pakolaisavun ja Startup Refugeesin kanssa. Tapahtumakonseptilla yritetään houkutella ihmisiä piknikille ja tanssimaan yli “sosiaalisten kuplien ja kulttuuristen raja-aitojen”.

Musiikki vaihtelee irakilaisesta nykymusiikista afganistanistanilaiseen folkloreen ja afrikkalaiset rytmit sulautuvat lattarihitteihin kunnes lopulta päädytään iskelmän kautta suomalaisille kesätanssilavoille. Jokainen liikehtii tavallaan ja sekoittaa omaansa uuteen.

”Tanssiminen on mahtavaa, koska se rentouttaa ihmisiä. Kommunikointiin ei tarvita toisen kieltä. Käsistä pitäminen tuo läheisyyttä ihmisten välille ja auttaa meitä ymmärtämään, että loppujen lopuksi olemme kaikki samanlaisia. Se on myös hieno tapa oppia toinen toisensa kulttuurista. Tällaisia tapahtumia pitäisi olla enemmän”, kertoo Suomeen turvapaikanhakijana tullut uusi tuttavuuteni.

Kotoutumisesta puhutaan tavallisesti työllistymisen kautta, joka heijastaa yleisempää ajatusta siitä, että ihmisen arvoa ja omakuvaa haetaan ensisijaisesti työpaikalta. Sen sijaan vapaa-ajan vieton ja harrastusten merkitys ihmisen hyvinvoinnissa unohdetaan.

Muutto maasta toiseen on ”prosessi, jossa identiteetti muuttuu ja kehittyy”, mutta jonka merkitys kotoutumisessa jätetään usein huomiotta, kuten vuoden pakolaisnaiseksi valittu Bahar Mozaffari mainitsee Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa.

Harrastaminen ja vapaa-ajan aktiviteetit rakentavat omakuvaa, vahvistavat itsetuntoa ja luovat positiivisia tunteita ja ovat näin myös keinoja muovata ja hakea omaa identiteettiä uudessa kontekstissa. Ne voivat olla myös väylä purkaa siirtolaisuuden ja matkan aiheuttamia fyysisiä ja henkisiä tunnetiloja.

Rientojen yhteydessä valtaväestön ja maahanmuuttajien on helpompi tutustua ja oppia monipuolisemmin toinen toisensa kulttuureista. Rennompi ilmapiiri murtaa muilla elämänalueilla vallitsevia valtarakenteita ja edesauttaa kahdensuuntaista kotoutumista. Retkitoimintaan ensi kertaa osallistuneena voin allekirjoittaa tämän, sillä itse puhuin suomalaisesta kirjallisuudesta ja opin irakilaisesta runoudesta ilman, että matkustin Hakaniemeä pidemmälle.

Teksti ja kuvat: Anna Malmi

PS. Kiinnostuitko? Järjestämme uusien vapaaehtoisten infoillan 22. elokuuta ja vapaaehtoisten peruskoulutuksen 9.-10. syyskuuta.

Ilmoittautu vapaaehtoisten infoiltaan: my.surveypal.com/infoilta
Ilmoittaudu vapaaehtoisten peruskoulutukseen: my.surveypal.com/vapaaehtoistenkoulutus