Kaveriksi-tapahtuma mahdollistaa uusia kohtaamisia

Kahdensuuntainen kotoutuminen alkaa kohtaamisista. Pakolaisavun vapaaehtoiset Anu ja Tarja järjestivät Kahvitellen kaveriksi -tapahtuman mahdollistaakseen valtaväestön ja maahan muuttaneiden kohtaamisia Lahdessa.

Pakolaisavun Kaveriksi-toiminnassa suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat kahvikupin, harrastusten tai kulttuurielämysten äärellä. Uudet tuttavuudet syntyvät alkutapahtumassa, jossa suomalaiset ja maahan muuttaneet tutustuvat ja sopivat 1–3 tapaamisesta parien tai pienryhmien kanssa.

Lahtelaiset Anu Lehtosaari ja Tarja Koljonen olivat ensimmäiset Pakolaisavun vapaaehtoiset, jotka järjestivät huhtikuussa Kahvitellen kaveriksi -tapahtuman vapaaehtoisvoimin. Pian myös muilla on mahdollisuus ryhtyä Kaveriksi -tapahtumien järjestäjäksi, sillä syyskuussa pidettävässä koulutuksessa muutkin vapaaehtoiset saavat ohjeet tapahtuman vetämiseen.

”Tapahtuman järjestämisestä saa hauskoja ja yllättäviä kokemuksia. Tämä on työn ja perhe-elämän vastapainoksi jotain ihan muuta. Tapaamme järjestäjän roolissa uusia, mielenkiintoisia ihmisiä. Se on älyttömän kivaa”, Anu kertoo.

”Innolla kokeilemaan”, naiset kannustavat.

Jännitys vaihtui hyviksi muistoiksi 

Yksin tapahtumaa ei tarvitse järjestää, sillä vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään ja tapahtuman järjestäjiä on aina vähintään kaksi. Perehdytyksen jälkeen Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan työntekijät tukevat tapahtuman markkinoinnissa ja suunnittelussa.

”Pakolaisavulta tulee todella kattava materiaali. Meillä oli lyhyt Kahvitellen kaveriksi -diashow, Facebook-materiaalia sekä julistepohja. Tarja viimeisteli paperiset mainokset ja minä levitin niitä ympäri kaupunkia, ” Anu kertoo.

”Pakolaisavulta tullut tuki on ollut hyvää ja vastuuhenkilö aina käytettävissä.”

Vapaaehtoispari markkinoi tapahtumaa paikallisessa kotoutumiskoulutuksessa.

”Sinä päivänä, kun menimme puhumaan kotouttamiskoulutukseen, jännitti, mutta jälkeenpäin tuli todella energinen olo. Oli ihana nähdä niitä ihmisiä.”

Kaiken kaikkiaan kokemuksen muistelu nostattaa hymyn molempien huulille.

”Kun tapahtuma alkoi, itselläni oli ensin hiukan kaoottinen olo, kun ennakkoilmoittautuminen ei pitänyt yhtään. Yhtäkkiä ihmisiä vain tuli ja meidän piti ottaa sähköposteja ja nimiä nopeasti ylös”, Tarja kertoo huvittuneena, mutta huomauttaa, että alkukiireen jälkeen tapahtumasta jäi oikein hyvä mieli.

Ei apua vaan vuorovaikutusta

Pakolaisavun tutustumismenetelmät auttavat tapahtuman järjestäjää kohtaamisten ohjaamisessa, mutta joustavuutta ja tilannetajuakin tarvitaan.

”Keräsimme papereille osallistujien kiinnostuksen kohteita ja pyysimme ihmisiä jakaantumaan papereiden ympärille sen mukaan, mikä heitä kiinnostaa. Osa kiinnostuksenkohteista herätti paljon mielenkiintoa, joten jos ryhmät olivat kovin isoja, jaoimme osallistujat niin, että joka porukassa oli yksi suomalainen”, Anu kertoo.

Haasteista kysyttäessä Tarja kertoo, että suomalaisia on vaikea innostaa mukaan kavereiksi, vaikka innokkaita maahanmuuttajia toimintaan löytyisikin. Anu muistuttaa, että Kaveriksi -toiminta ei ole avun antamista vaan vuorovaikutusta:

”Me suomalaiset tarvitsemme arkista kosketuspintaa muualta tulleisiin, jotta ymmärrämme, miten erilaisten ihmisten kanssa voi olla. On kiva olla tekemisissä ilman sen kummempia tavoitteita”.

Anun ja Tarjan järjestämän tapahtuman lopuksi 40 ihmistä sopi pienryhmissä vierailuista toistensa koteihin. Osa on tavannut toisiaan myös sovittujen tapaamisten jälkeen, yksi ryhmä laajentunut kaveriporukaksi ja kahden perheen lapset ovat ystävystyneet.

Positiivisen kokemuksen jälkeen Tarja ja Anu suunnittelevat elokuuksi jo seuraavaa alkutapahtumaa Lahteen.

Kaveriksi-järjestäjäkoulutus pidetään Helsingissä 9-10.9.2017. Koulutukseen osallistuvat sitoutuvat järjestämään yhden Kaveriksi -tapahtuman yhdessä vapaaehtoisparin kanssa. Järjestäjäparin tehtävät koostuvat tapahtuman mainostuksesta Pakolaisavun tuella, ilmoittautumisten keräämisestä, alkutapahtuman järjestämisestä sekä tapahtumasta raportoinnista.

Ilmoittaudu tapahtuman järjestäjäksi: https://my.surveypal.com/vapaaehtoistenkoulutus

Teksti: Melisa Yasav, kuva: Satu Kemppainen