Maailman pakolaisten määrä nousi edelleen vuonna 2016 – pakolaisia 65,6 miljoonaa

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman oli joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan. Pakolaisten määrä kasvoi noin 300 000:lla vuoteen 2015 verrattuna.

Uusien pakolaisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuonna 2016, ja vuoden aikana kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan, heistä 6,9 miljoonaa oman kotimaansa sisällä. Keskimäärin 20 ihmistä minuutissa – yksi joka kolmas sekunti – joutui jättämään kotinsa. Kaikista pakolaisista 51 prosenttia oli lapsia.

”On tärkeää muistaa, että pakolaisuudessa ei kuitenkaan ole kyse numeroista vaan ihmisistä. Pakolaisuus on valtava inhimillisen ja ihmisoikeudellisen tason poikkeustila jokaiselle konfliktia pakenevalle ja turvaa hakevalle yksilölle. Myös Suomella on vastuu pakolaisten auttamisessa ja pakolaisuuden juurisyihin puuttumisessa”, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkaisi vuoden 2016 pakolaistilastot maailman pakolaispäivän aattona 19. kesäkuuta.

Kansainvälisten pakolaisten määrä nousi

Valtaosa 65,6 miljoonasta pakolaisesta on evakkoja. Vuoden 2016 lopussa 40,3 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena omassa kotimaassaan, ennen muuta Syyriassa, Irakissa ja Kolumbiassa. Kansainvälisiä, lähinnä pakolaisleireillä eläviä pakolaisia on 22,5 miljoonaa, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Turvapaikkahakemuksensa käsittelyä odotti puolestaan 2,8 miljoonaa ihmistä. Uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vuoden aikana 2 miljoonaa. Niistä suurimman osan, 722 400, otti vastaan Saksa. Sen jälkeen eniten hakemuksia jätettiin Yhdysvaltoihin, Italiaan ja Turkkiin. Yksin matkustavat tai vanhemmistaan eroon joutuneet lapset jättivät 75 000 turvapaikkahakemusta.

Vuoden 2016 aikana noin puoli miljoonaa kansainvälistä pakolaista pystyi palaamaan kotimaihinsa ja noin 6,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista kotiseudulleen. UNHCR muistuttaa, että monien kohdalla paluu kuitenkin tapahtui kaikkea muuta kuin ihanteellisissa olosuhteissa ja pakolaisten mahdollisuudet normaalin elämän jatkamiseen olivat epävarmoja.

Etelä-Sudanin konflikti kiihdytti pakolaisuutta

Maailmanlaajuisesti edelleen selvästi suurin osa pakolaisista, 84 prosenttia, elää pieni-tai keskituloisissa maissa, ja näistä kolmannes kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.

Turkki on jo kolmatta vuotta peräkkäin keskeisin pakolaisten vastaanottajamaa, ja vuoden 2016 lopussa siellä oli 2,9 miljoonaa pakolaista. Suhteessa väkilukuun eniten pakolaisia otti vastaan Libanon, missä joka kuudes ihminen on pakolainen.

Suurin osa maailman pakolaisista on Syyriasta. Lähes kaksi kolmasosaa Syyrian väestöstä eli 12 miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai lähtenyt ulkomaille pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi. Seuraavaksi eniten pakolaisia tulee Afganistanista.

Pitkittyneiden konfliktien lisäksi uusia konflikteja syntyy jatkuvasti. Vuonna 2016 suurin uusi pakolaisuutta aiheuttanut tekijä oli Etelä-Sudanin konflikti. Rauhanpyrkimysten murtuminen vuoden 2016 heinäkuussa johti siihen, että vuoden loppuun mennessä kaikkiaan jo 3,3 miljoonaa eteläsudanilaisia oli joutunut jättämään kotinsa.

”Kehittyvät maat kantavat suhteettoman suurta vastuuta maailman pakolaisista. Tämän vuoksi myös Suomen Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa ja laajensi vuoden 2016 aikana toimintaansa Pohjois-Ugandassa, minne suuri osa eteläsudanilaisista pakenee”, Lehtinen kertoo.

Yhteensä 55 prosenttia kaikista pakolaisista oli kotoisin Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista.

Suomen Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tiedotuskumppani Suomessa. UNHCR:n vuosittaisen Global Trends -raportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.