Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

http://res.freestockphotos.biz/originals/16/16437-men-and-women-at-a-town-hall-meeting-or.jpg

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.

Päätökset pakolaisten ottamisesta tehtiin, koska kodin antamisen katsottiin olevan humaani teko. Myöhemmin 2000-luvulla tämä humanitaarisista syistä alkanut maahanmuutto johti työperäiseen maahanmuuttoon. Tuolloin Närpiö kasvihuoneet ja metalliteollisuuden yritykset saivat kaivattuja työntekijöitä pitkälti samoista maista kuin mistä pakolaiset olivat tulleet, eli Vietnamista ja entisen Jugoslavian alueelta.

Tulijat ovat elvyttäneet kaupunkia

”Pakolaisista ja muista maahanmuuttajista on ollut pelkästään hyviä kokemuksia. He ovat tulleet kaupunkiin jäädäkseen ja elvyttäneet maaseutua. Närpiö on hyötynyt paljon maahanmuutosta”, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.

Alusta alkaen Närpiössä panostettiin kotoutumiseen ja huolehdittiin tulijoiden koulutuksesta sekä siitä, että jokainen löytää omat tukiverkostonsa. Maahanmuuttotyöntekijöiden, opettajien, lastentarhanopettajien ja monien muiden lisäksi kotoutumisessa tärkeitä ovat olleet myös työnantajat. Varsinkin ensimmäisten tulijoiden saapuessa työnantajat olivat tulijoiden tukena muutenkin kuin työnantajan roolissa. Työnantajat saattoivat auttaa esimerkiksi päiväkotipaikan etsimisessä erityisesti työperäisiä maahanmuuttajia, joilla ei ollut pakolaisten tavoin kaupungin tukiverkostoja.

Myös kantanärpiöläisten “kotouttamiseen” panostettiin jakamalla kotitalouksiin esitteitä, jossa kerrottiin pakolaisten taustoista ja heidän tulonsa syistä.

Tavallisen kaupungin tyytyväiset asukkaat

Kaupunginjohtaja Lindqvist korostaa, että Närpiö on aivan tavallinen kaupunki. Kuten kaikista paikkakunnista, myös Närpiöstä löytyy maahanmuuttoa vastustavia, mutta myös paljon heitä, jotka ovat halunneet olla tulijoiden tukena vaikkapa ystäväperheinä. Varsinkin alussa innostus SPR:n pyörittämään ystävätoimintaan oli suurta ja yhdellä pakolaisperheellä saattoi olla jopa kuusi ystäväperhettä.

”Närpiöläiset ovat olleet keskimäärin erittäin tyytyväisiä. Tulijat on otettu vastaan yksilöinä eikä ryhminä. On ollut tärkeää, että heillä on ollut tervetullut olo ja että he ovat kokeneet olonsa huomatuiksi ja hyväksytyiksi”, Lindqvist kuvailee Närpiön periaatteita

Närpiössä tulijat ovat olleet muiden tavoin mukana niin urheilussa, musiikissa kuin kulttuurissakin. Esimerkiksi Närpiön jalkapallojoukkueessa on paljon bosnialaisia pelaajia. On havahduttu jopa positiivisiin ongelmiin.

”Tällä hetkellä ongelmana on, että koulut ovat liian pieniä nykyiselle oppilasmäärälle. On hienoa, että maaseudulla voi olla näin eteenpäin menevää siitä huolimatta, että lähistöllä on useita vetovoimaisia kaupunkeja kuten Seinäjoki ja Vaasa. Suuri yksittäinen syy elinvoimaisuuteen onkin ollut maahanmuutto ja onnistunut kotouttaminen”, Lindqvist kertoo.

Voiko jokainen paikkakunta olla “Närpiö”?

”Tämä on mahdollista kaikissa maaseutukunnissa, joissa on työpaikkoja. Isoissa kaupungeissa olosuhteet ovat tietenkin hieman erilaiset”, Lindqvist kertoo.

Närpiössä usein suurkaupunkien elämään tottuneet tulijat ovat ostaneet hieman korjaamista kaipaavia taloja kylistä. Tulijoihin on tutustuttu ja heidän kanssaan on ystävystytty. Yhä useammin on myös perustettu monikulttuuria pohjanmaalaisperheitä.

”Kyllä suomalaiset ottavat tulijat hyvin vastaan, kun vain tutustuvat heihin. Nopeasti huomataan, että he ovat aivan tavallisia ihmisiä”, Lindqvist vakuuttaa.

Närpiössä on ollut positiivinen pohjavire maahanmuuttoa kohtaan vaikka kotouttamisessa on luonnollisesti kohdattu myös haasteita. Lindqvist huomauttaakin, että suurimmat vaikeudet ovat yksilöiden omia, esimerkiksi aikaisemmat traumaattiset kokemukset. Närpiössä ei haluta ylpeillä omilla onnistumisilla vaan olla ensisijaisesti nöyrän iloisia positiivisesta kehityksestä.

”Maahanmuutto on elvyttänyt Närpiötä ja luonut samalla edellytyksiä sille, että myös nuoret viihtyvät, kun vapaa-ajantoiminta on vilkasta. Kun on viihtyisää ja mukavaa, ei meiltä muuteta niin helposti pois.”

Teksti: Virve Louekari

Kuva: www.freestockphotos.biz

 

Artikkelissa on käytetty lähteenä Siirtolaisinstituutin tutkimusta Mattila Markku ja Björklund Krister (2013): Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta. Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa

Kevään 2017 kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat päättämässä siitä, tarjoavatko heidän kotikuntansa kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille ja kiintiöpakolaisille. Varmistathan oman ehdokkaasi tietävän, että tarjoamalla kuntapaikan kunta voi paitsi auttaa pakolaisia uuteen alkuun, myös saada lisää elinvoimaa uusista kuntalaisista. Keskustele aiheesta ehdokkaasi kanssa joko somessa tai kasvotusten!