”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari muistuttaa, ettei pakolaisuus ole vain pakolaisten itsensä, vaan koko ihmiskunnan ongelma. Pakolaiskiintiön kautta Suomi voi auttaa heikoimpia ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen on paras ja toimivin tapa auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailman kriiseissä ja samalla vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Siksi Suomen tulisi nostaa omaa vuosittaista pakolaiskiintiötään. Näin ajattelee Bahar Mozaffari, jonka Suomen Pakolaisapu valitsi maaliskuussa vuoden 2017 pakolaisnaiseksi.

Moottoripyöräkorjaamo omaan kylään

Suomen Pakolaisapu tukee Myanmarissa nuorten ammattikoulutusta, jotta myös syrjäseutujen nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuudet työllistymiseen ja parempaan elämään. Pakolaisavun kurssilta valmistuvat moottoripyöräkorjaajat haluavat hyödyntää oppimaansa ryhtymällä yrittäjiksi.

Aung Shein Oo, 20, ja Larka Baw Shee, 23, ovat käyneet moottoripyöräkorjauksen kurssin Pakolaisavun tukemassa ammattikoulussa. Koulutukseen kuului kuuden viikon harjoittelu, jonka nuoret miehet suorittivat Morning Sun -moottoripyöräkorjaamossa pienessä Loikawin kaupungissa.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo Sixten Korkman.

Kyyjärven ihme ja mitä sille tapahtui

Kyyjärven ihme jäi jäykän byrokratian ja säännösten jalkoihin. Se on kuitenkin todiste siitä, että kotoutuminen voi onnistua muuallakin kuin isoissa kasvukeskuksissa.

Ensin Kyyjärvellä vastustettiin turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksen perustamista. Kunnassa suunniteltiin jopa kodinturvajoukkoja ja osa harkitsi muuttoa toisaalle. Asenteet kuitenkin muuttuivat ja lopulta Kyyjärvellä vastustettiinkin vastaanottokeskuksen sulkemista. Kuntalaiset keräsivät nimiä vastaanottokeskuksen sulkemista vastustavaan vetoomukseen ja järjestivät mielenilmauksia. Näin syntyi sisäministeri Paula Risikon sanoin Kyyjärven ihme.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.