Kurvin seminaarissa pohdittiin palvelujärjestelmien uudistuksia

Pakolaisavun Kurvi-projektin aamiaisseminaari kokosi viranomaisia ja sosiaalityön ammattilaisia keskustelemaan palvelujärjestelmän muutoksista ja niiden vaikutuksista maahan muuttaneiden arkeen. Seminaarissa haettiin selkeyttä uusiin käytäntöihin ja etsittiin yhdessä ratkaisuja umpikujilta vaikuttaviin tilanteisiin. 

Tiina Linnamäki (vas.) Maahanmuuttovirastosta sekä Sanna Palmgren ja Susanna Hytönen Kelasta vastasivat yleisökysymyksiin. Paneelikeskustelun juontajana Iina Helldan Kurvi-projektista.

Suomen palvelujärjestelmä on muuttunut reippaalla tahdilla viimeisen vuoden aikana. Näkyvin uudistus on ollut perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden alussa, kun taas täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen kuntien hoidossa. Siirron jälkeen Kelan palvelut ovat ruuhkaantuneet ja käsittelyajat venyneet paikoin yli lain sallimien rajojen.  Sosiaalityössä on myös nähty, kuinka kiireessä tehdyt virheelliset päätökset ovat vaikeuttaneet monen elämää.

Myös ulkomaalaislupien myöntäminen muuttui vuoden vaihteessa, kun aiemmin poliisin myöntämät luvat siirtyivät Maahanmuuttovirastolle. Muutos harvensi palveluverkostoa ja esimerkiksi Uudellamaalla lupia myönnetään enää yhdessä toimipisteessä. Käsittelyajat ovat venyneet pitkiksi ja ajanvaraus on ruuhkaantunut niin, että seuraavat vapaat ajat ovat kahden kuukauden päästä. Kiireellisissä tilanteissa ratkaisuksi on jäänyt tulla jonottamaan aamuisin jaettavia vuoronumeroita, joilla asian on saattanut saada hoidettua saman päivän aikana.

Vuoden alussa tuli voimaan myös lakiuudistus ulkomaalaisen henkilökortista. Ulkomaalaisen henkilökortti myönnetään jatkossa viideksi vuodeksi, kuitenkin enintään hakijan oleskeluluvan tai oleskelukortin voimassaoloajaksi. Uusissa henkilökorteissa on siru, jolla voi tunnistautua sähköisissä palveluissa. Tämä helpottaa asioimista, jos verkkopankkitunnuksia ei ole mahdollista saada.

Palvelujärjestelmien muutokset ovat aiheuttaneet hämmennystä monelle maahan muuttaneelle, eivätkä viranomaisetkaan ole aina välttämättä selvillä, miten uudistukset vaikuttavat asiakkaiden arkeen. Pakolaisavun Kurvi-projektin aamiaisseminaarissa tämänhetkistä tilannetta käytiin läpi Kurvin ohjaajien kertomien esimerkkitilanteiden kautta.

Seminaarissa pureuduttiin myös tilanteisiin, joihin maahan muuttavat törmäävät suomalaisessa sosiaalijärjestelmässä. Maahan muuttaneilla ei usein ole Suomessa syntyneiden tavoin kaikkia järjestelmän vaatimia todistuksia, jolloin esimerkiksi henkilöllisyyden todistaminen voi olla vaikeaa. Monilla ainoa henkilöllisyystodistus on muukalaispassi, johon on voitu merkitä, ettei henkilöllisyyttä ole voitu todentaa. Tällaisella todistuksella ei voi esimerkiksi saada verkkopankkitunnuksia tai hakea pakettia postista.

Paneelikeskustelussa korostuivat yksilön vastuu ja yhteistyö

Seminaarin paneelissa uudistusten kiemuroita yleisölle avasivat Kelan palveluryhmän päällikkö Susanna Hytönen, Sanna Palmgren Kelan pääkaupunkiseudun asiakaspalveluyksiköstä, ylitarkastaja Tiina Linnanmäki Maahanmuuttovirastosta, asiantuntija Minna Tuominen Uudenmaan TE-toimistosta sekä johtava sosiaalityöntekijä Eija Piiparinen Helsingin maahanmuuttoyksilöstä.

Paperittomien oikeus toimeentulotukeen puhututti panelisteja. Kelan edustajien mukaan perustoimeentulo kuuluu kaikille Suomessa vakituisesti oleskeleville, joten kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ja koko valitusprosessin läpikäynyt ei siis olisi oikeutettu toimeentulotukeen. Tulkinnat paperittomien toimeentulotuesta ovat kuitenkin vielä muovautumassa. Kelasta haluttiinkin muistuttaa, että myös paperittomat voivat aina jättää toimeentulohakemuksen ja akuuteissa kriisitilanteissa paperittomista huolehtivat kunnat.

Myös Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön edustaja jakoi näkemyksen siitä, ettei paperittomien toimeentulotukeen ole yksiselitteistä vastausta. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, minkä perusteella paperittomille voidaan antaa esimerkiksi maksusitoumuksia ruokakauppaan. Toisaalta Maahanmuuttoyksiköstä toivottiin, että huomattaisiin, ettei jatkuvassa välitilassa eläminen ole paperittoman etu.

Paneelikeskustelussa korostui myös yksilön vastuu tukiviidakossa luovimisessa. Toimeentulotukea hakevan on esimerkiksi muistettava tarvittaessa pyytää, mikäli hän haluaa Kelan siirtävän kunnalle Kelalle ilmoitetut mutta todellisuudessa kunnalle kuuluvat menot, esimerkiksi lasten harrastuskulut. On myös tullut esiin tilanteita, joissa tukien maksaminen on lopetettu sen jälkeen, kun on alettu opiskella suomea muutamana iltana viikossa kansalaisopistossa. Hakijan tulisikin aina selvittää selkeästi, onko kielenopiskelu pää- vai sivutoimista, jottei tukia katkaista turhaan väärinymmärrysten vuoksi.

Panelistit toivoivat, että viranomaiset ja sosiaalityön ammattilaiset voisivat huolehtia maahan muuttaneiden asioista yhteistyössä. He halusivat muistuttaa, että umpeutumassa olevat luvat laitettaisiin vireille ajoissa, ja että varmistettaisiin aina, ettei asiakkaan oleskelupa ole vanhentumassa. Seminaarissa korostettiin myös sitä, kuinka tärkeää viranomaisten ja sosiaalityötä tekevien on pitää yhteyttä toisiinsa.

Teksti ja kuva: Virve Louekari