Pakolaiskylä, jota ei ole olemassa

Pakolaisavun kumppani Law Home Law Firm pyrkii luomaan Myanmarista maan, jossa kansalaisoikeudet toteutuvat kaikilla. Lakitoimisto pyrkii tavoittamaan syrjäiset kylät ja kannustamaan kyliä ja niiden asukkaita rekisteröitymään.

Law Home Law Firmin toimisto.

Yli kuusi vuosikymmentä jatkuneesta konfliktista toipuva Myanmar on hiljalleen pääsemässä jaloilleen. Demokraattiset vaalit on pidetty, hallitus nimitetty ja kansainväliset yritykset vyöryneet avautuville markkinoille. Pakolaiset niin maan sisältä kuin rajojen ulkopuolelta alkavat hiljalleen suunnitella paluuta kotiseuduilleen.

Tarkkoja lukuja maansisäisten pakolaisten määrästä ei tiedä kukaan. Maansisäisten pakolaisten kyliä on satoja, ja arvioiden mukaan pakolaisia olisi edelleen noin 640 000. Thaimaassa asuu pakolaisleireillä yhä 120 000 pakolaista, ja jopa kolme miljoonaa myanmarilaista elää rajanaapurissa paperittomina.

Rauhanprosessi etenee, ja myös syrjäiset kylät alkavat päästä palveluiden piiriin. Infrastruktuuri vesihuollosta lähtien, terveydenhuolto ja peruskoulutus saavuttavat myös maaseudun. Palvelujen ulkopuolelle jäävät kuitenkin kylät, joiden olemassaolosta kukaan ei tiedä.

Sodan aikana paenneet ovat menettäneet kansalaisuutensa ja sen myötä perusoikeutensa. Kuudessakymmenessä vuodessa on ehtinyt syntyä monta sukupolvea virallisten rekisterien ulkopuolella. Ilman syntymätodistusta ei pääse kouluun. Rekisteröimättömien on turha haaveilla äänestämisestä, vapaasta liikkuvuudesta maan sisällä tai oikeudesta omistaa maata. Kansalaisuuden puute vaikuttaa suoraan myös sosioekonomiseen asemaan.

Kansalaisoikeudet kaikille

Konfliktin vuoksi koulut ovat jääneet monelta käymättä, ja ajatus kansalaisoikeuksista on vieras. Pakolaisavun kumppani Law Home Law Firm pyrkii luomaan Myanmarista maan, jossa kansalaisoikeudet toteutuvat kaikilla. Lakitoimisto pyrkii tavoittamaan syrjäiset kylät ja kannustamaan kyliä ja niiden asukkaita rekisteröitymään.

Diktatuurista toipuvassa maassa rekisteröitymiseen kannustaminen on kuitenkin haasteellista. Viranomaisiin ei luoteta, ja viralliset prosessit tuntuvat kouluttamattomille ihmisille vierailta. Huolta herättävät myös etnisten ryhmittymien reaktiot.

”Hallitus ei ole ottanut vielä virallisesti kantaa maansisäisten pakolaisten tilanteeseen, vaan se tuntuu odottavan, miten tilanne kehittyy. Yleisesti suhtautuminen on kuitenkin myönteistä”, Law Firmin johtaja ja perustaja Kyaw Wanna Aung kertoo.

Pakolaisavun Programme Manager Moe Zaw Aung (vasemmalla) ja Law Home Law Firmin johtaja ja perustaja Kyaw Wanna Aung.

Luottamuksen ja tiedon lisäämiseksi Law Firm kouluttaa kylistä oikeudellisia avustajia, jotka voivat auttaa prosesseissa ja antaa neuvontaa papereiden saamiseksi. Avustajat välittävät tietoa myös kansalaisoikeuksista ja perustuslaista.

”Tavoitteenamme on saada kaikki alueen asukkaat rekisteröitymään ja saamaan kansalaisoikeutensa”, Kyaw Wanna Aung sanoo.

Tavoite on selvä, mutta töitä riittää. Käytännön tekemisen lisäksi lakitoimisto tapaa päättäjiä niin kunnallisella kuin valtion tasolla maansisäisten pakolaisten ja paluumuuttajien oikeuksien edistämiseksi. Esimerkiksi Thaimaassa pakolaisleirillä hankittua koulutusta ei tunnusteta kummassakaan maassa.

”Meillä on valtavasti tietoa pakolaisten tilanteesta. Haluamme viedä haasteet myös päättäjien tietoisuuteen, jotta pakenemaan joutuneiden oikeudet toteutuisivat ja he saisivat samat mahdollisuudet elinkeinoon ja koulutukseen kuin kaikki muutkin”, Kyaw Wanna Aung toteaa.

 

Teksti ja kuvat: Kaisa Väkiparta