Tarjoa tarina, älä tapahtumaa

Tampereen seudun järjestöjen vierailu Aamulehteen auttoi ymmärtämään, mikä mediaa maahan muuttaneiden perustamissa järjestöissä kiinnostaa.

Ensimmäinen juttuidea kerrotaan heti toimituksen aulassa. Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry:tä edustava Yan Zhao selittää toimittaja Tiina Ellilälle, miksi Aamulehden kannattaisi kirjoittaa eräästä Suomeen muuttaneesta kiinalaisesta.

– Hänellä on hyvin jännittävä elämäntarina.

Juuri tällaisista vinkeistä toimittaja pitää.

– Usein järjestöt ottavat toimitukseen yhteyttä silloin, kun ne ovat järjestämässä jotakin tapahtumaa. Toimittajan kannalta tapahtumat eivät kuitenkaan ole kovin kiinnostavia, Ellilä sanoo.

Pakolaiskiintiön nostamisen aika on nyt

Tuhannet marssivat rauhan puolesta YK:n päivänä 24.10. Helsingissä. Rauhanmarssilla vaadittiin loppua Syyrian sodalle. Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta vaati puheessaan hallitukselta toimia pakolaisten auttamiseksi. Lue puhe alta.

”Hyvät ystävät,

vielä viisi vuotta sitten Syyria oli suuri pakolaisten vastaanottajamaa, ja maailmassa oli pakolaisia 40 miljoonaa.

Nyt Syyrian konflikti on jatkunut yli viisi vuotta. Maailman pakolaisten määrä on kasvanut 65 miljoonaan, ja syyrialaisista on tullut suurin pakolaisryhmä. Joka toinen on joutunut jättämään kotinsa.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.

Markku Vesikko 1955–2016

Pakolaisapu sai lokakuun alussa suru-uutisen Liberiasta: maajohtaja Markku Vesikko oli kuollut. Markku ehti työskennellä Pakolaisavussa vuodesta 1999, ja hänellä oli keskeinen rooli muun muassa Liberian kansallisen lukutaito-ohjelman luomisessa.

Suomen Pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko (1955–2016) menehtyi sydänkohtaukseen 4. lokakuuta kotonaan Monroviassa, Liberiassa. Markku oli Suomen Pakolaisavun pitkäaikaisin työntekijä ja palveli järjestöä vuodesta 1999. Jo ennen tätä Markku oli ehtinyt luoda pitkän uran kehitysyhteisprojekteissa eri puolilla Afrikkaa.

Järjestöt: Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on kaikkien etu

Asunnottomista perheistä yli puolet on maahanmuuttajaperheitä ja alle 25-vuotiaista yksinelävistä asunnottomista joka neljäs on maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus.

Vuosina 2008-2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää. Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät.

”Maailma tarvitsee tyttöjä”

Sandra menetti vanhempansa Kongossa ja pitää nyt huolta neljästä nuorimmasta sisaruksestaan pakolaisasutusalueella. Englannin oppiminen ja oman yrityksen perustaminen ovat saaneet Sandran uskomaan itseensä  ja unelmaansa pakolaistyttöjen kansalaisjärjestöstä.

Savitalon edustalla seisoo ryhdikäs nuori nainen. Hän kättelee reippaasti ja toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, jonka kapean oven edessä on liuta sandaaleita ja tennareita. Pienessä talossa asuu selvästi nuoria.

– Teidän ei tarvitse ottaa kenkiä pois, Sandra Aciza sanoo.