Maahan muuttaneiden yhdistykset löytävät paikkansa järjestökentällä

Järjestössä toimiminen on luonteva tapa päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahan muuttaneiden perustamat yhdistykset törmäävät kuitenkin usein byrokratiaan ja kielimuuriin. Pakolaisavun Järjestöhautomo kannustaa yhdistyksiä kehittämään toimintaansa ja saamaan äänensä kuuluviin.

Lomake 76 sekä 62 verottajalle, kolme asiakirjaa Patentti- ja rekisterihallitukseen, mitä muuta pitikään muistaa…? Byrokratiaviidakko on vaikea jo koko ikänsä Suomessa asuneille. Yhdistystoimintaa säätelevät lait aiheuttavat päänvaivaa, eivätkä vähiten maahan muuttaneille. Innostus taittuu helposti epätoivoon, etenkin jos aiempaa kokemusta järjestöissä toimimisesta ei ole.

Lukutaidon avulla kohti parempaa elämää

Muistatko kun opit lukemaan? Lukutaito avaa aivan uuden maailman ja luo pohjan monen muun taidon oppimiselle. Todistamme tätä uuden oppimisen iloa jatkuvasti kohdemaissamme järjestettävissä lukutaitoryhmissä. Lahjoittajien ansiosta jo kymmenet tuhannet pakolaiset ovat saaneet avaimet parempaan elämään. Yksi heistä on kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Bahati Clodnei.

Bahati pakeni yksin 24-vuotiaana Kongon sotaa Ugandaan. Hän odotti tuolloin ensimmäistä lastaan. Lapsen isä oli saanut sodassa surmansa. Ugandassa Bahati asettui Nakivalen pakolaisasutusalueelle ja tapasi toisen aviomiehensä, jonka kanssa sai kaksi lasta. Viime vuonna Bahatia kohtasi uusi menetys, kun mies kuoli käärmeen puremaan. Nyt Bahati huolehtii yksin kolmesta lapsestaan. Bahatin silmistä näkee surun: ”Elannon saaminen pakolaisasutusalueella on vaikeaa. Saan välillä tehdä töitä muiden kasvimaalla ja tienaan siitä hieman rahaa”. Kongossa Bahati pyöritti vihanneskauppaa: ”Lukutaidottomana en osannut pitää listaa ihmisistä, jotka olivat minulle velkaa ja menetin varmasti paljon rahaa.”

Kohtaamisia kotona – Kahvitellen kaveriksi -toiminta tarjoaa puitteet rentoon yhdessäoloon

Kahvitellen kaveriksi -kohtaamisissa valtaväestön edustajista ja maahan muuttaneista muodostetut parit tapaavat vuorotellen toistensa kotona. Osallistujat saavat samalla mahdollisuuden tutustua vastapuolen kulttuuriin rennon yhdessäolon merkeissä.

Töölöläisasunnosta kuuluu kokkauksen ääniä, kun Riina ja Timo valmistautuvat ottamaan vastaan Saifin ja Rashan lapsineen. Tämä on toinen kerta, kun he tapaavat perheen Kahvitellen kaveriksi –toiminnan puitteissa. Pelkän kahvittelun sijaan Riina ja Timo ovat päätyneet tekemään kyläilijöille kalakeittoa, sillä ensimmäisellä tapaamiskerralla Saifin ja Rashan luona heitä oli hemmoteltu hyvällä ruoalla, ja isäntäpariskunta oli kertonut pitävänsä suomalaisista kalaruoista. Saif oli alun perin kuullut toiminnasta ystävältään ja Riina näki ilmoituksen Pakolaisavun uutiskirjeessä. Tapaamisista kiinnostuneet kokoontuvat ensin yhteiseen alkutapaamiseen, jossa muodostetaan kahvitteluparit ja sovitaan vierailuista molempien osapuolten kotiin.