Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

207517_Syrian_Refgees_resettled_in_Sweden_PY_logolla

Lakimuutos jättää toteutuessaan yhä useamman yksin tulleen pakolaislapsen ilman vanhempiaan Suomeen.

”Lakiesitys on lyhytnäköinen ja julma. Perheenyhdistäminen on laillinen ja hallittu reitti turvaan pääsemiseksi. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä, perheenjäsenet pakotetaan salakuljettajien armoille vaarallisille reiteille”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.

Perheenyhdistämisen kiristämisestä luopumista vaativat Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Unicef, Plan, Kirkon Ulkomaanapu, Lastensuojelun Keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto, Marttaliitto, SOS-Lapsikylä, Ensi- ja turvakotien liitto ja Naisasialiitto Unioni.

Ainoasta helpotuksesta perheenyhdistämiseen luovuttiin

Perheenyhdistämishakemuksen jättämistä oli tarkoitus helpottaa mahdollistamalla vireillepano sähköisen järjestelmän kautta. Tämä ainoa esityksessä mainittu helpotus hajallaan olevien pakolaisperheiden tilanteeseen on kuitenkin pistetty jäihin. Ottaen huomioon myös ruuhkautuneen tilanteen edustustoissa, on vaatimus perheenyhdistämishakemuksen jättämisestä kolmessa kuukaudessa täysin epärealistinen. Syy jäädyttämiselle on poliittinen, sillä teknisesti se olisi ollut mahdollista toteuttaa.

”Hallituksen päätös on lyhytnäköinen, koska perheestä erossa oleminen vaikeuttaa kotoutumista merkittävästi. Kotoutumista edistävät toimenpiteet ja siihen laitetut resurssit uhkaavat valua hukkaan, jos kaikki energia menee jatkuvaan huolehtimiseen perheen turvallisuudesta”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.

Jotta esimerkiksi toissijaisen suojelua saanut syyrialaisnainen voisi tulevaisuudessa tuoda Suomeen miehensä ja kaksi lastaan, hänen kuukausitulojensa pitäisi olla nettona 2 600 euroa. Sama toimeentulovaatimus koskee myös pakolaisaseman saaneita henkilöitä, joiden perheenjäsenet eivät ehdi hakea perheenyhdistämistä kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksestä.

Kolme kuukautta on käytännössä mahdottoman lyhyt aika saada hakemus vireille. Turvapaikan saaneiden perheenjäsenten pitää jättää hakemus henkilökohtaisesti johonkin Suomen harvalukuisista edustustoista, jotka sijaitsevat tavallisesti kaukana konfliktialueilta. Edustustojen tiukkojen resurssien takia hakemusten jättöajan saaminen kestää kuukausia. Esimerkiksi syyrialaisten on tehtävä vaikea ja vaarallinen matka Turkkiin Ankaran suurlähetystöön, afganistanilaisten taas Intian New Delhiin.

”Aikaraja on kohtuuton. Jos perheenyhdistämishakemusta ei voi laittaa sähköisesti vireille, eduskunnan pitäisi vähintään pidentää kolmen kuukauden aikarajaa. Muuten hakemuksen jättäminen olisi käytännössä lähes mahdotonta kriisialueilla kolmessa kuukaudessa kohtuuttoman toimeentulovaatimuksen välttämiseksi”, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén.

Inhimillinen harkinta jää liiaksi viranomaisen varaan

Ulkomaalaislaki antaa nykyiselläänkin mahdollisuuden poiketa yksittäisessä tapauksessa toimeentuloedellytyksestä, jos lapsen etu tai muu poikkeuksellisen painava syy vaatii sitä. Tätä poikkeusta käytetään kuitenkin harvoin. Tästä hyvä esimerkki on suomalaisia järkyttänyt irakilaisperheen tapaus, josta Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain. Yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että lainsäädäntö rakentuu niin vahvasti viranomaisten harkinnan varaan.

”Sekä lainsäädäntö että sen tulkinta ovat erittäin tiukkoja. Vaikka tämä on sekä hallituksen että viranomaisten tiedossa, perheenyhdistämistä ollaan vaikeuttamassa jälleen”, järjestöt sanovat.

Jo nykyinen perheenyhdistämislainsäädäntö on äärimmäisen tiukka, sillä lainsäädäntöä kiristettiin vuosina 2010 ja 2012. Silloin perheenyhdistämishakemuksen jättämisestä tehtiin niin vaikeaa, että hakemusten määrä romahti. Järjestöt vaativatkin hallitusta vähintään selvittämään nykyisen lainsäädännön vaikutukset ennen uusia tiukennuksia.