Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista

Konfliktit ja vaino ajoivat ennätyksellisen määrän ihmisiä pakoon vuoden 2015 aikana. Pakolaisten määrä ylitti ensi kertaa historiassa 60 miljoonan rajapyykin. Pakolaisia oli viime vuoden lopulla 65,3 miljoonaa. Pakolaisten määrä kasvoi vuodessa suomalaisten verran, 5,8 miljoonalla.

Kun kymmenen vuotta sitten kuusi ihmistä joutui jättämään kotinsa joka minuutti, vuonna 2015 joka minuutti joutui pakenemaan 24 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö julkaisi vuoden 2015 pakolaistilastot kansainvälisenä pakolaispäivänä 20.6.

Eteläsudanilainen nuori yrittäjä on Ugandan vuoden pakolaisnainen

24-vuotias Agago Luciano elättää kahdeksanhenkistä perhettään ravintolansa avulla ja kannustaa muita pakolaisia omavaraisuuteen.

Eteläsudanilainen Agago Luciano on valittu Ugandan pakolaisnaiseksi vuonna 2016. Suomen Pakolaisapu valitsi vuoden pakolaisnaisen Ugandassa yhdessä UNHCR:n ja Ugandan pääministerin kanslian kanssa nyt viidettä kertaa – Suomessa vastaava palkinto on jaettu vuodesta 1997 lähtien.

Agago Luciano on nuoresta iästään huolimatta harjoittanut esimerkillisesti kestävää yritystoimintaa pakolaisasutusalueella ja rohkaissut muita yhteisön jäseniä hankkimaan elantonsa itsenäisesti. Hän viljelee kasveja ja pitää karjaa sekä pyörittää ravintolaa, joka työllistää neljä yksinhuoltajaäitiä. Lisäksi Luciano on perustanut säästö- ja lainaryhmän ja jakanut oppejaan vapaaehtoistehtävissä. Agago asuu vanhempiensa ja kahdeksan sisaruksena kanssa Kyangwalin pakolaisasutusalueella Länsi-Ugandassa, joka on koti noin 40 000 pakolaiselle.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Tutkimus: Pakolaisavun työ auttaa kaupunkipakolaisia selättämään toimeentulon haasteita Ugandan pääkaupungissa Kampalassa

Kielimuuri, asuntopula, työttömyys, pääoman puute, syrjintä ja katukaupustelun kieltävä laki. Ugandan pakolaispolitiikka on kehuttu ja maailmalla tunnettu, mutta kaupunkipakolaiset kohtaavat useita haasteita Kampalassa.

UNHCR:n ja Oxfordin yliopiston pakolaistutkimuskeskuksen tekemä alkuvuonna julkaistu tutkimus kartoitti kaupunkipakolaisten haasteita ja sitä, miten järjestöt huomiovat nämä haasteet toimeentuloa vahvistavissa koulutuksissaan. Suomen Pakolaisapu oli yksi tutkimuksessa mukana olleista neljästä järjestöstä.

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

Pakolaisavun Ugandassa tukema pakolaisjärjestö voitti kansainvälisen Ockenden-palkinnon

Pakolaisten johtama ja perustama YARID-järjestö tukee ansiokkaasti Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan tulleiden pakolaisten omavaraisuutta.

Young African Refugees for Integral Development (YARID) on ensimmäinen pakolaisten perustama järjestö, jolle myönnettiin nyt viidettä kertaa jaettava Ockenden-palkinto. 100 000 dollarin arvoisella palkinnolla tuetaan järjestöjä, jotka tekevät ansiokasta työtä pakolaisten hyväksi.

YARID:in naisten voimauttamiseen keskittyvä koulutusprojekti sai palkinnon, koska se on onnistunut pakolaisten omavaraisuuden lisäämisessä. YARID:in koulutusten avulla noin 60 naista on saanut käytännön ammattitaitoa ja heidän itsetuntonsa on noussut selvästi.

Kotoutuminen on muutakin kuin kieliopintoja ja työpaikkoja

Kotoutumisesta puhutaan nykyään yhä enemmän, mutta keskustelussa jää usein tarkentamatta, mitä kotoutumisella itse asiassa tarkoitetaan. Kielitaito ja työ- tai opiskelupaikka ovat kieltämättä tärkeitä, mutta aitoon osallisuuteen yhteiskunnassa kuuluu muutakin.

Jo heti Suomeen saapumisen alkuvaiheessa maahan muuttaneen olisi tärkeää päästä kanssakäymisiin paikallisten ihmisten kanssa. Virallisissa määritelmissä puhutaan kohtaamisista. Arkikielellä se tarkoittaa esimerkiksi naapureille juttelemista ja ystävien löytämistä. Ajan myötä ihmisille herää usein myös tarve vaikuttaa heitä itseään ja omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. Haasteena on, ettei kaikilla maahan muuttaneilla ole tietoa suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän toiminnasta. Monelle on epäselvää, mistä asioista päätetään paikallisella ja mistä puolestaan valtakunnallisella tasolla ja mihin kaikkiin asioihin ylipäätään voi vaikuttaa.

10 väitettä ja faktaa perheenyhdistämisestä

Kokosimme pakolaisten perheenyhdistämiseen liittyvät tärkeimmät faktat ja yleisimmät harhaluulot. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä.

1. Perheenyhdistäminen on helppoa.

Epätosi. Perheenyhdistämisestä on tehty jo edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen lakimuutosten myötä hyvin vaikeaa. Vain harva pääsee edes jättämään hakemuksen, sillä ulkomailla oleskelevan perheenjäsenen pitää nykyään laittaa se vireille henkilökohtaisesti lähimmässä Suomen suurlähetystössä. Aiemmin hakemuksen saattoi laittaa vireille Suomessa asuva perheenkokoaja. Hakemuksen jättämiseksi maassa tulee oleskella laillisesti, mikä on mahdotonta monelle pakolaiselle. Pakolaisten voi olla mahdotonta saada matkustusasiakirjoja kotimaasta, josta he ovat joutuneet vainon vuoksi pakenemaan.