Lukutaidottomat aikuiset eivät ole harvinaisuus − viisi esimerkkiä lukutaidon mullistavasta vaikutuksesta

Lukutaito on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys. Maailmassa on Unescon mukaan kuitenkin jopa 780 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja esimerkiksi puolet Saharan eteläpuolisen Afrikassa asuvista naisista ei osaa lukea.

Suomen Pakolaisapu tekee lujasti töitä Ugandaan tulleiden pakolaisten lukutaidon edistämiseksi. Pakolaisten keskuudessa aikuisten lukutaidottomuus on erityisen yleistä: Konfliktit ovat keskeyttäneet tai kokonaan estäneet koulunkäynnin. Uuden elämän aloittaminen vieraassa maassa on hyvin vaikeaa, jos ei osaa lukea edes omalla äidinkielellään. Tarve aikuiskoulutukselle on siis valtava.

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.

Tutustu turvapaikanhakijoihin naapurustossasi

Vastaanottokeskuksen asukkaita tapaavat yleensä vain keskuksissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoiset. Nyt siihen on mahdollisuus muillakin.

Pakolaisavun vapaaehtoiset järjestävät yhdessä Helsingin kaupungin ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n kanssa kohtaamiskahviloita, joissa paikalliset voivat matalalla kynnyksellä tavata läheisen vastaanottokeskuksen asukkaita. Tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja tarjota tila kohtaamisille. Myös Fazer on lähtenyt mukaan tarjoamalla kahvit ja syötävää.

Suomalaiset automekaanikot tukevat kollegoitaan sodasta toipuvassa Sierra Leonessa

Automekaniikkaopiskelijat

Autoasi-autokorjaamoketju on tukenut jo viiden vuoden ajan nuorten automekaanikkokoulutusta Sierra Leonessa. 11-vuotinen sisällissota jätti maan nuoret vaille koulutusta ja työtä. Huhtikuussa nuoret ja autoasilaiset tapasivat vihdoin toisensa.

Auto kaartaa ammattikoulun pihaan, jossa tytöt ja pojat ovat kerääntyneet autonmoottorin ympärille. Sinisten työhaalarien selässä lukee FRC, Finnish Refugee Council. Olemme Sierra Leonessa, Bo:n kaupungissa. Pakolaisapu on toiminut täällä vuodesta 2003, 11-vuotisen sisällissodan päättymisestä asti.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.

Pop up -sovitteluklinikka tarjoaa apua arjen ristiriitatilanteisiin

”Riidat ovat seikkailuja”, sanoo 15 vuotta sovittelutyötä tehnyt Jens Gellin.

Pasilan asukastalo on jo aamulla täynnä kuhinaa. Ikäihmisten kerho on alkamaisillaan ja pullakahvit odottavat osallistujia. Kolme somalinaista naureskelee pöydän ympärillä. Huoneen perällä istuu läppärin äärellä asukastalon vakiporukalle tuttu hahmo, Jens Gellin. Hän on tullut pitämään sovitteluklinikkaa. Idea on yksinkertainen. Naapuruussovittelun koordinaattorina työskentelevä Gellin on paikalla ja kuka tahansa voi tulla juttelemaan hänelle asumiseen liittyvistä pulmista.

Kenia uhkaa sulkea maan pakolaisleirit – päätös heijastuisi väistämättä Ugandaan

Viime perjantaina Kenian hallitus antoi lausunnon, jossa se ilmoitti sulkevansa maan pakolaisleirit vedoten turvallisuuteen ja taloudellisiin syihin. 45 miljoonan asukkaan Keniassa on tällä hetkellä yli 600 000 pakolaista. Suurin osa heistä on paennut Somalian ja Etelä-Sudanin väkivaltaisia ja pitkittyneitä konflikteja.

Lausunto on Suomen Pakolaisavun Ugandan maajohtajan Tarja Saarela-Kaongan mukaan erittäin huolestuttava. Se asettaisi paitsi leireillä asuvat pakolaiset myös vielä konfliktialueilla olevat ihmiset suureen vaaraan.

Säästö- ja lainaryhmät auttavat ponnistamaan pois köyhyydestä

Suomen Pakolaisapu tukee Ugandassa yli 110 pakolaisten säästö- ja lainaryhmää. Tulokset ovat hyviä: moni pakolainen on onnistunut ryhmän avulla ponnistamaan pois köyhyyden kierteestä.

Pienen huoneen kokoiseen savitaloon on tuotu naapurustosta sinisiä muovituoleja. Olemme Kyakan pakolaisasutusalueella Länsi-Ugandassa ja 30 kongolaispakolaisen säästö-ja lainaryhmä Akouanzin joka viikkoinen kokoontuminen on alkamaisillaan. Talossa asuva keski-ikäinen nainen on ryhmän kirstunvartija ja hän on nostanut sinisen peltiarkun lattialle odottamaan ryhmänjäsenten saapumista. Ryhmä on ollut poikkeuksellisen menestyksekäs, sillä viime vuoden loppuun mennessä se onnistui säästämään 2,5 miljoonaa shillinkiä, eli noin 650 euroa.

Aikuiskoulutukselle suuri kysyntä Ugandan Adjumanissa – alueelle paetaan Etelä-Sudanin kriisiä

Ugandan Adjumaniin saapuu päivittäin useita satoja eteläsudanilaisia pakolaisia. Pakolaisapu jatkoi työtään Adjumanissa kymmenen vuoden tauon jälkeen viime syksynä.

Pölyä on kaikkialla, ilma on polttavan kuuma ja maailman nuorimman valtion rajalle on matkaa vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Adjumani on Ugandan vilkkain pakolaisastutusalue: Alkuvuonna Adjumaniin on tullut yli 28 000 nälkää ja väkivaltaisuuksia pakenevaa eteläsudanilaista. Heistä 86 prosenttia on naisia ja lapsia.

Toivon ja kamppailun kaupungit

Kongolainen Bourgegis jätti kotinsa kiireellä. Hänen setäänsä vainonneet kapinalliset sytyttivät perheen talon tuleen keskellä yötä kolme vuotta sitten. Silloin 18-vuotiaan Bourgegiksen oli päästävä pois mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kauas kotikylästään Länsi-Kongosta. Bourgegiksellä ei ollut aavistusta siitä, mihin kannattaisi paeta ja mihin hän, nuori pakolainen, voisi rakentaa uuden elämän.

Nyt sujuvasti englantia puhuva ja siististi pukeutunut Bourgegis asuu Kampalassa, jonne banaaneja kuljettanut kuorma-auto toi hänet pakomatkan päätteeksi vuonna 2013. Bourgegis ei tiedä pääsikö kukaan muu perheenjäsenistään pakoon paloa – hänen mukaansa ottama pikkusisko kuoli saamiinsa palovammoihin pakomatkalla ja isä tapettiin ennen palon sytyttämistä.