Etelä-Sudanin, Burundin ja Kongon kriisit ajaneet ennätysmäärän pakolaisia Ugandaan

Jo yli puoli miljoona väkivaltaa, ihmisoikeusloukkauksia ja nälkää paennutta pakolaista on hakenut suojaa Ugandasta. Suurin osa pakolaisista on tullut Etelä-Sudanista, Burundista ja Kongosta.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tammikuun lopussa Ugandassa oli yhteensä 470 000 pakolaista ja 41 000 turvapaikanhakijaa. Luvut ovat suurimpia koskaan ja Uganda vastaanottaa Etiopian ja Kenian jälkeen eniten pakolaisia Afrikassa. Kun pakolaisten määrä suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, Ugandaan saapuu pakolaisia kolmanneksi eniten koko maailmassa.

Perheenyhdistämisen ABC: miksi sitä ei tulisi enää vaikeuttaa?

Tiesitkö, että perheenyhdistäminen on jo nyt todella vaikeaa, monelle pakolaiselle jopa mahdotonta? Kerromme sarjakuvan avulla, miten monimutkaista perheen yhteen saattaminen on jo nyt.

Kuvitteellisen perhe Karzain tytär on saanut Suomesta turvapaikan. Pakistanissa paossa elävä perhe hakee perheenyhdistämistä. Koko prosessin ajan perheen tulee maksaa kaikki kulut itse.

Ennen edellisiä perheenyhdistämiskiristyksiä Suomessa asuva perheenjäsen, eli perheenkokoaja, sai panna hakemuksen vireille hakijoiden puolesta. Nykyään oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse.

Joustamattomat rakenteet estävät kotoutumista

”Maahan muuttaneiden nuorten aikuisten on erityisen vaikeaa päästä osaksi yhteiskuntaa”, Kurvi-projektin hankejohtaja Harri Nieminen totesi projektin järjestämässä aamiaisseminaarissa 22.3.2016.

Kurvin asiakaskuntaan kuuluvat maahan muuttaneet nuoret aikuiset ovat usein tulleet Suomeen ilman varsinaista koulutusta, työkokemusta tai virallista henkilöllisyystodistusta. Ilman oikeanlaisia papereita suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea päästä elämässä eteenpäin, vaikka motivaatiota ja kykyjä olisikin. Usein ongelmaksi muodostuvat juuri rakenteet, jotka eivät tunnista maahan muuttaneiden tilanteita.

Vuoden pakolaisten julkistamistilaisuus 6.4. – tervetuloa!

Suomen Pakolaisapu on palkinnut ansioituneen vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998 lähtien ja aktiivisen Mr. Maahanmuuttajan kolme kertaa. Tänä vuonna myönnämme kannustuspalkinnon ensi kertaa sekä vuoden pakolaisnaiselle että vuoden pakolaismiehelle.

Palkinnon tavoitteena on tukea pakolaisia omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustava esimerkki muille pakolaisille ja siirtolaisille. Palkinnon myöntämiskriteerinä on ehdokkaan aktiivinen ja myönteinen toiminta arjessa ja yhteiskunnan jäsenenä Suomessa.

Perheenyhdistäminen mahdotonta jo nyt: Jamalin tarina

Suomesta oleskeluluvan saanut syyrialaismies Jamal luuli voivansa tuoda perheensä Suomeen. Perhe ei voi kuitenkaan jättää perheenyhdistämishakemusta, koska heitä ei päästetä Turkkiin. Jamal kertoo nyt oman tarinansa.

Huhtikuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lähdin Syyriasta ja näin viimeksi perheeni. Olemme kotoisin pääkaupungista Damaskoksesta, jossa vaimoni ja 6-vuotias poikani ovat yhä. Päätimme lähdöstäni vaimoni kanssa, sillä olosuhteet Syyriassa pahenivat koko ajan. Olimme huolissamme etenkin poikamme tulevaisuudesta. Luulimme, että saatuani turvapaikan perheeni voisi tulla pian perässä. Erehdyimme pahasti.

Unelmoi, suunnittele ja toteuta

Idriss El-Thalji rohkaisee pakolaisia tavoittelemaan unelmiaan systemaattisesti.

”Kirjoittaminen on taikaa!” hehkuttaa Idriss El-Thalji. Kyseessä ei tällä kertaa ole epäilyttävä unelmien kauppias tai kovapalkkainen huijarikonsultti.

Olemme henkilökohtaisen strategisen suunnittelun kurssilla, jossa opitaan tunnistamaan omia unelmia, lähestymään niitä systemaattisesti ja arvostavasti sekä kulkemaan niitä kohti – realistisessa aikataulussa. Insinöörinä työskentelevä El-Thalji levittää metodia palkatta.

Päivän työ – vuosien vaikutus

Ilmoittaudu päivätyökeräykseen

Päivätyökeräyksellä oppilaat voivat auttaa konflikteista ja ebolasta kärsinyttä Länsi-Afrikan nuoria uuteen alkuun. Jo yksi koulu voi antaa toivoa heille, jotka ovat menettäneet kaiken. Ilmoittaudu: pakolaisapu.fi/paivatyo.

Pakolaisuus on aiheena valitettavan ajankohtainen: maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 60 miljoonaa. Vielä valitettavampaa on, että suurin osa pakolaisista jää vaille ansaitsemaansa huomiota, sillä he sattuvat asumaan kehitysmaissa.

Konflikteista kärsineissä Länsi-Afrikan valtioissa tilannetta on pahentanut ebola-epidemia, joka asetti hauraat valtiot valtavan haasteen eteen. Ebolan riehuessa alueella koulut suljettiin ja liikkumista sekä kokoontumista rajoitettiin. Epidemia-alueelle iski ruokapula, pienyritykset kaatuivat, lapset ja nuoret jäivät ilman koulutusta ja vähäinenkin terveydenhoito lakkasi toimimasta.

Aamiaisseminaari 22.3.: Joustamattomat rakenteet ja kotoutuminen

Kutsu aamiaisseminaariin:

Joustamattomat rakenteet ja kotoutuminen
Maahan muuttaneiden nuorten historiattomuus ja haasteet yhteiskunnassa 

Aika: tiistai 22.3.2016 klo 8.30–11

Paikka: Eurooppa-sali (Malminkatu 16, Helsinki)

Kurvi-projektin asiakkaat, nuoret aikuiset, ovat muuttaneet Suomeen täysi-ikäisyyden kynnyksellä. He tulevat usein kriisialueilta, valtioista, joiden yhteiskuntarakenne on usein vuosia kestäneiden konfliktien seurauksena romahtanut – järjestäytynyttä yhteiskuntaa ei ole ollut olemassakaan heidän elinaikanaan.

Naistenpäivä: Ugandassa tuetaan pakolaisnaisia itsenäiseen elämään

Pakolaisapu keskittyy tukemaan ennen kaikkea konflikteja paenneita naisia ja nuoria niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Esimerkiksi Ugandassa noin 70 prosenttia Pakolaisavun avunsaajista on naisia. Tukea itsenäiseen elämään ja oman toimeentulon hankkimiseen on saanut esimerkiksi Adjumanin pakolaisasutusalueella elävä eteläsudanilainen 21-vuotias Nyantheir.

Koulutus nostaa itsetuntoa ja arvostusta

Pakolaisapu tukee kehitysmaissa asuvia pakolaisia rakentamaan uskoa tulevaan sekä kotoutumaan uuteen maahan esimerkiksi tarjoamalla käytännönläheistä luku- ja laskutaito-opetusta sekä uuden asuinmaan virallisen kielen, englannin tai ranskan, opetusta. YK:n kulttuuri- ja opetusjärjestö UNESCO:n tilastojen mukaan noin 63 prosenttia maailman lukutaidottomista aikuisista on naisia. Pakolaisavun aikuiskoulutusryhmien avulla naiset ovat saaneet taitoja, joita eivät olisi kotimaassaan ehkä koskaan oppineet. Uudet taidot nostavat naisten itsetuntoa jo itsessään, mutta myös opetusmetodit tukevat oppilaiden itsevarmuuden kasvua.