Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä

Hallitus valmistelee perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Pakolaisapu lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä. Perhe-elämän vietto on ihmisoikeus. Tämän oikeuden toteutuminen on jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa monelle mahdotonta, eikä edellisten kiristysten seurauksia ole riittävissä määrin selvitetty. Kiristysten sijaan perheenyhdistämistä tulisi helpottaa.

Neljä asiaa, jotka ovat lahjoittajiemme ansiota

Vuonna 2015 saimme tukijoidemme avulla aikaan mahtavia asioita. Lahjoittajiemme ansiosta tuhannet pakolaiset pystyivät rakentamaan itselleen, perheelleen ja koko yhteisölleen parempaa tulevaisuutta. Lämmin kiitos avustasi!

1. Pitkäkestoista toimeentuloa

Viime vuonna lähes 16 000 konfliktin uhria sai taitoja, joiden ansiosta he voivat nyt hankkia itse toimeentulonsa, rakentaa sodasta kärsinyttä maataan ja huolehtia lapsistaan. Tämä on kaltaistesi lahjoittajien ansiota.

Me ollaan vaikuttajia kaikki

Julkaistu Demokratia.fi:ssä 22.2.2016.

Kuvittele olevasi pienen, mutta ketterän yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys auttaa maahan muuttaneita nuoria harrastusmahdollisuuksien löytämisessä, ja olette samalla keksineet vaikka kuinka paljon kotoutumista tukevia uudistuksia. Törmäät sattumalta kotoutumisesta vastaavaan ministeriin työpaikkasi hississä. Sinulla on minuutti aikaa. Mitä teet?

Yksi vaihtoehto on katsella hissin kattoon tai omiin varpaisiin. Toinen vaihtoehto on tarttua tilaisuuteen ja vaikuttaa. Vaikuttamisella ja varsinkin sen synonyymillä, lobbauksella, on hieman kielteinen kaiku. Ovatpa jotkut päättäjätkin sanoneet, etteivät he aio lobbareiden kanssa keskustella. Sellaista päätä tai päättäjää ei kuitenkaan löydy, jossa asuisi kaikki maailman viisaus. Jos me kansalaiset vaadimme päättäjiltä fiksuja päätöksiä, on meidän velvollisuutemme tarjota heille tietoa päätösten vaikutuksista elämäämme.

Perheenyhdistäminen on jo nyt vaikeaa: Angelan tarina

Hallitus valmistelee parhaillaan perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Perheenyhdistäminen on kuitenkin jo nyt vaikeaa. Ugandasta paenneen yksinhuoltaja Angelan lapset joutuivat asumaan ulkomailla vieraissa perheissä kuukausia prosessin aikana ennen kuin pääsivät Suomeen. Vuosien epävarmuus perheen kohtalosta on jättänyt jälkensä lapsiin. Angela kertoo perheensä tarinan.

Angela, 35 vuotta

Jouduin lähtemään Ugandasta vuonna 2012, koska kimppuuni oli käyty jo useita kertoja. Sekä viranomaiset, oikeuslaitos että paikalliset jengit vainosivat ja ahdistelivat minua sen takia, että kuulun seksuaalivähemmistöön. Esikouluikäinen tyttäreni muistaa vieläkin kokemamme vainon.

Kotoutuminen alkaa toimivasta naapurustosta

Moni suomalainen kunta ottaa ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia vastaan.

”Kotoutumisesta puhuttaessa korostetaan usein kielenopiskelun ja työllistymisen tärkeyttä, mutta unohdetaan alkuvaiheessa tärkein tekijä: asuminen”, sanoo Pakolaisavun kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors.

Suomen Pakolaisapu on jo vuosia työskennellyt monikulttuurisen asumisen ja kotoutumisen kysymysten parissa. Kertynyt kokemus haluttiin saada uusien tulijoiden, viranomaisten ja asumisen toimijoiden käyttöön. Syntyi Kotikunta-hanke, joka alkaa nyt levittää kotouttamisen hyviä käytäntöjä kiintiöpakolaisia vastaanottaville kunnille.

Seminaari: Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa

Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa:
näkymättömiä, haavoittuvia, hyväksikäytettyjä?

Ovatko kaikki turvapaikanhakijat nuoria miehiä? Millainen on pakolaisuuden sukupuolijakauma? Mitä erityisiä riskejä naiset kohtaavat pakomatkallaan? Väkivaltaa, häirintää, hyväksikäyttöä? Mitä voimme tehdä heidän auttamiseksi Suomessa ja EU:ssa?

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, Suomen Pakolaisapu ry sekä Monika-Naiset liitto ry järjestävät avoimen kansainvälisen naistenpäivän seminaarin perjantaina 4. maaliskuuta 2016 kello 11.00 – 13.00 (kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen) Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki).

Isä ei saa tytärtään Suomeen

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamista. Perheenyhdistämisestä on kuitenkin tehty jo aiemmilla kiristyksillä vaikeaa, jopa mahdotonta. Pelkästään hakemuksen jättämisen liittyvä byrokratia ja kustannukset estävät monien perheiden haaveet yhteisestä elämästä. Togolainen Muhamed kertoo oman tarinansa.

Muhamed Bawa Sanoussin, 31.

Synnyin köyhälle alueelle Togossa, mutta vaikka minulla ei ollut varaa käydä koulua, pääsin oppipojaksi vaatekauppaan. Opin ammatin ja aikaa myöten pystyin perustamaan oman kauppani. Mieltäni kuitenkin kaihersi, että monet muut kotiseudullani eivät olleet niin onnekkaita, ja halusin antaa takaisin.

”Me ollaan vanhanaikainen katupartio”

Kaksi miestä keltaiset huomioliivit päällään nojaa metroaseman seinään. Toinen liivipukeinen kaksikko puolestaan lähestyy metropysäkin äärelle kokoontunutta nuorisojoukkoa. Liivien selkämyksessä lukee isolla ”Partio”. Joku saattaisi kohottaa kulmakarvojaan: Taasko uusi suojelun tarvetta julistava ryhmä?

Harva aihe herättää tällä hetkellä yhtä kiihkeitä argumentteja kuin katupartiot. Äärioikeistolaisten marssijoiden ja ilkikuristen vastaliikkeiden myötä julkinen tila on jälleen politisoitunut. Kysymykset siitä, kuka saa antaa suojelua, kuka sitä edes kaipaa ja mitä kaduilla ylipäätään voi tehdä, ovat jakaneet mielipiteitä.

Perhe ajetaan vaarallisille reiteille

Hallituksen aikeet kiristää perheenyhdistämistä entisestään ajavat myös muut perheenjäsenet vaarallisille reiteille. Perheenyhdistäminen oli hallittu ja turvallinen tapa tulla Suomeen, mutta siitä ollaan tekemässä lähes mahdotonta. Somaliasta Suomeen paennut Halimo ja hänen poikansa Ahmed kertovat tarinansa.

Halimo, 47 vuotta:

Olen kotoisin Mogadishusta, Somalian pääkaupungista. Jouduin kuitenkin pakenemaan, kun minusta tuli Al-Shabaab-terroristijärjestön silmätikku ja sain tappouhkauksia, vain koska työskentelin kaupungin virastotalossa siivoajana. Koko perheeni oli vaarassa, kun taistelut alueen asukkaiden ja Al-Shabaabin välillä kiihtyivät. Olen menettänyt ensimmäisen aviomieheni, vanhimman poikani ja yhden sisaruksistani Somalian väkivaltaisuuksissa. Tyttäristäni kaksi ovat loukkaantuneet vakavasti taisteluissa.

Pakolaisten oikeudet unohtuneet

Suomen Pakolaisavun puheenvuoro Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuudessa 4.2.2016. Puheen piti Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Hyvät kuulijat,

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan, ja pitkittyneiden konfliktien seuraukset ovat viime vuoden aikana alkaneet näkyä Suomessakin.

Kaikilla ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa, ja meillä sivistysvaltiona ja YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneena maana velvollisuus vastaanottaa ja yksilöllisesti käsitellä jokainen hakemus.