Tanska kiristää pakolaispolitiikkaansa

Yhä useampi hakee kansainvälistä suojelua Pohjoismaista. Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat reagoineet uuteen tilanteeseen eri tavoin, vaikka niillä on pitkä yhteistyön historia.

Suomi on uudistanut turvallisuusarvioitaan yleisimmistä turvapaikanhakijoiden lähtömaista. Ruotsi tunnetaan avoimuudestaan turvapaikanhakijoille, mutta se on nyt ottanut tarkastukset käyttöön rajoillaan tulijoiden vähentämiseksi. Tanskassa on uuden liberaalipuolueen hallituksen johdolla kiristetty pakolaisia koskevaa lainsäädäntöä osana vuotuisia valtion budjettineuvotteluita. Muutoksia on kaavailtu pysyvän oleskeluluvan vaatimuksiin, sosiaalietuuksiin, kiintiöpakolaisten valintakriteereihin sekä perheenyhdistämiseen.

Naapuruston kuulemisia vastaanottokeskusten läheisyydessä: ”Ihmisten huolenaiheita ei saa väheksyä”

Kuvateksti: Konfliktit ja riidat naapurustossa ja vastaanottokeskusten lähdeisyydessä johtuvat usein vuorovaikutuksen puutteesta. Monet riidat voidaan selvittää keskustelemalla.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa Suomeen on perustettu nopeasti vastaanottokeskuksia uusille paikkakunnille, eikä konflikteilta olla aina vältytty. Uudessa tilanteessa Pakolaisavun naapuruussovittelijat järjestävät ihmisten välisen keskusteluyhteyden avaamiseen tähtääviä asukastilaisuuksia vastaanottokeskuspaikkakunnilla.

”Kuinka syöttää sika lihavaksi?”

Liikkuva maanviljelyklinikka antaa käytännön vinkkejä pakolaisille.

Kyakan pakolaisasutusalueen Pakolaisapu-tiimi on aloittanut uudenlaisen maanviljelyneuvonnan Ugandassa.

”Keskiviikko on toripäivä, joten emme silloin käy kentällä tapaamassa tukemiamme ryhmiä. Keksimme, että voisimme tulla torille antamaan neuvoja matalalla kynnyksellä”, sanoo Possiano Teretere, Pakolaisavun maatalouskehityksestä vastaava työntekijä. Ideana on, että myös ne, jotka eivät uskalla ryhmissä kysyä tai eivät ole missään ryhmässä, voisivat saada apua ongelmiinsa.

Kuplapakolaisena Ugandassa

Annika Antikainen matkasi yhdeksän muun suomalaisnuoren kanssa Ugandaan pakolaisasutusalueelle. Siellä hän tapasi ikäisiään nuoria. Matkan jälkeen maailma ei ole entisellään.

Vihreä puusavanniharso peittää Nakivalen silmien kantamattomiin kumpuilevan pakolaisasutusalueen. Urheilukentänpunaista savitietä viilettäessämme sen varrelle kiirehtii kymmenittäin kaikenikäisiä pakolaisia. ”Muzungu!”, he huutavat ja osoittavat. Sana tarkoittaa vaaleaihoista. Minut ja yhdeksän muuta kanssani matkustavaa nuorta lokeroidaan ihonvärin perusteella heti. Haistan sadekauden kosteasta ugandalaisesta ilmasta innostuksen, mutta toisinaan myös katkeran kateuden.

Uusin – ja viimeinen – Pakolainen-lehti julkaistu

Vuosikymmeniä julkaistu pakolaisuus- ja siirtolaisuuskysymyksiin keskittyvä Pakolainen-lehti ilmestyi joulukuussa 2015 toistaiseksi viimeisen kerran.

Uusimmassa lehdessä pureudutaan syvällisesti muun muassa Dublin-asetukseen, pohjoismaiseen pakolaispolitiikkaan sekä kuullaan suomalaisnuoren matkasta Ugandan pakolaisasutusalueelle. Lehteä voi lukea nettiversiona täällä.

Lehden loppumisesta huolimatta Pakolaisavun työ jatkuu, ja jatkossa kerromme tarinoita aikaisempaa enemmän nettisivuillamme. Pysykää kuulolla!

Dublin-palautukset Italiaan jatkuvat sisäisistä siirroista huolimatta

Suomeen on tällä viikolla saapumassa kolmas eritrealaisten turvapaikanhakijoiden ryhmä EU:n sisäisten siirtojen kautta Italiasta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin jatkaa Dublin-palautuksia Italiaan.

Italiaan on tänä vuonna poliisin tilastojen mukaan palautettu 76 henkilöä, joista 20 lokakuun aikana. Sisäisten siirtojen kautta on syksyn aikana vastaanotettu 63 henkilöä Italiasta, ja 21 henkilön vastaanottoa valmistellaan vielä tämän vuoden puolelle.

Kuvateksti: Suomi on lopettanut turvapaikanhakijoiden palauttamisen Kreikkaan Dublin-asetuksen nojalla maan epäinhimillisten vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Kuva: UNHCR / A. D’Amato

“Jos haluat sanoa enemmän, sun pitää olla nopeampi”

Marraskuisena torstaiaamuna Koskelan nuorisotalolla kuuluu hurraahuutoja.  Ryhmä Pakolaisavun vapaaehtoisia ja Koskelassa majailevia turvapaikanhakijoita on kokoontunut pyöreän pöydän ääreen työstämään rap-sanoituksia ja irakilainen, Suomesta turvapaikkaa hakeva Anas on juuri esittänyt oman vetonsa. Työpajaa vetävä rap-muusikko Tuomas Kauhanen kannustaa rap-noviisia jatkamaan: ”Mahtavaa! Nyt vaan neljä säettä lisää.”

Tuomas Kauhanen kertoo, että työpaja on hänen ja Pakolaisavun yhteisesti työstämä: ”Halusin tehdä turvapaikanhakijoiden hyväksi jotain sen sijaan, että huutelisin kommentteja puolesta ja vastaan. Kerroin olevani muusikko, josta vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Saara Simonen keksi, että pitäisin rap-työpajan.”

Suomen Pakolaisapu täytti 50 vuotta

Suomen Pakolaisapu on vastannut maailman muuttuvaan pakolaistilanteeseen jo vuodesta 1965 lähtien. Helvi Sipilän perustama Pakolaisapu aloitti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n varainkeruujärjestönä. Nykyään Pakolaisapu tukee pakolaisia ja paluumuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä Suomessa ja ulkomailla. Kansainvälisessä työssään järjestö vähentää köyhyyttä kouluttamalla aikuisia pitkittyneissä pakolaistilanteissa.

Pakolaisavun 50-vuotista taivalta juhlistettiin 10. joulukuuta Teatterimuseossa Helsingissä.

Pakolaisapu 50 vuotta: Ihmisoikeudet unohtuneet politiikasta

Kun Helvi Sipilä vuonna 1965 perusti Suomen Pakolaisavun keräämään varoja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle, ei Suomessa juuri ulkomailta saapuneita pakolaisia ollut. Kokemus pakolaisista perustui lähinnä maansisäisiin pakolaisiin, Karjalan evakkoihin. Nyt maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Pakolaisavun 50-vuotispäivän aikaan Suomen hallitus julkisti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman – jo kolmannen maahanmuuttoa ja pakolaisuutta linjaavan ohjelmapaperin tänä vuonna. Hallitusohjelman kirjauksia tarkennettiin maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassa syyskuussa, ja tiistaina julkistettiin turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Nyt konkreettiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta Suomeen halutaan katkaista.

Kulttuurivaihtoa ja ystävyyttä

Artikkeli on julkaistu Vanhustyö-lehdessä 6/2015.

Haluaisin tutustua sinuun! Vanhustyön keskusliiton omaehtoisesti kokoontuva Ystäväpiiri-ryhmä ja Suomen Pakolaisavun Kasvokkain toimintaan kuuluva kiinalaisten maahanmuuttajien ryhmä tutustuivat toisiinsa Helsingin Pasilassa.

Karjalanpiirakoita, korvapuusteja, suomalaista suklaata, kiinalaisia onnenkeksejä ja teetä. Kun pöytä oli katettu, alkoi iloinen puheensorina. Petri Komulainen Suomen Pakolaisavusta ja suunnittelija Tarja Ylimaa Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnasta tutustuttivat toisiinsa suomalaisten ja kiinalaisten omaehtoisesti kokoontuvia ryhmiä.